Niin sitä ollaan taas voiton puolella talvesta ja virtamäärä koirissa sekä emännässä kasvaa ;) Treeni-intoa, haaveita ja suunnitelmia alkaa tulla ovista ja ikkunoista ja kalenteri täyttyy sitä samaa tahtia ;) Tämä on ehkä se yksi parhaista hetkistä vuodesta kun tietää että uusi treenikausi on vasta aluillaan, maastolajien kausi on edessä ja kaikki ovet ovat vielä avoinna kun aikaa on treenata riittävästi :)
Woodin ja Giaran kanssa ollaan tahkottu tokoa. Woodilla vielä tarvitaan töitä kaukojen kanssa, mutta kyllä sillä muuten alkaa sieltä ne voittajan liikkeet löytyä, hiomista siellä täällä ja koevarmuutta pitää vielä treenata, mutta eiköhän me tänä vuonna saada tuo voittajaluokka selätettyä :) Giaran kanssa on uusien avoimen luokan liikkeiden opettelua ollut niin hauskaa, että en tahdo oikein edes malttaa lopettaa treenejä sen kanssa :D Ainoana miinuksenia Giaran kanssa on nyt treeneissä alkanut näkyä sen kuulo. Ei ole enää nuori tyttö tuo minun mustavalkonen paimeneni, sillä neidolla näimmä se vanhuus alkaa tuolta kuulosta :/ Kotona jo muutaman kuukauden ajan olen pistänyt ylös asioita, jotka viittaavat kovasti siihen, että Giaran kuulo ei ole ihan entisellään. Se ei esimerkiksi enää kuule kuiskauksia. Treeneissä ei tähän asti ole ollut kuulon kanssa ongelmia, mutta nyt viime viikolla ensimmäisen kerran huomasin että kun taustahäly on kova, ei Giara kykene kuulemaan käskyjäni kun se on etäällä minusta. Saa siis nähdä miten käy, että ehditäänkö sen kanssa uusi avoin käydä kokeilemassa ennenkuin kuulo menee sille mallille, että haaveet saa lopullisesti heittää romukoppaan ;) Katsotaan ja ei oteta stressiä :)
Agilityn saralla on Woodin keinu ongelma mahdollisesti oikeasti selätetty. Niin hienoja keinuja se teki parin viikon tauon jälkeen hallitreeneissä että ei ole taittu siltä nähdä koskaan niin hyviä suorituksia :) Nyt siis vaan kisoja katselemaan ja ihmettelemään riittääkö varmuus radallakin keinun kohdalla :)
Ai niin, eilettäin oli suuri päivä, sillä Woodin esikoiset: Viekkaan Valkeen A-pentue täytti 1 vuoden! Hurjasti rapsutuksia, pusuja ja haleja siis Ronille, Murulle, Otolle, Usvalle ja Martalle! Upeita nuoria koiran alkuja jokainen! Kiitos, että olen uroksen omistajanakin saanut olla penneleiden elämässä mukana! :)
