keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Uusi vuosi ja uudet kujeet ;)

Niin se vuosi taas vaihtui ja Huiskuhännätkin päätti siirtyä nykyaikaan siirtämällä päiväkirjansa blogimuotoon ;) Vanhat sivut löytyvät edelleen ja niitä päivitetään. Ainoastaan päiväkirjat 2014 alkaen löytyvät täältä blogista :)

Perinteisesti uuden vuoden ensimmäinen päiväkirjakirjoitus on käsitellyt kuluneen vuoden saavutuksia sekä tulevan vuoden haasteita. Samalla periaatteella jatketaan ;)

Kulunut vuosi 2013 on jälleen ollut täynnä iloa, onnistumisen tunteita, kauniita hetkiä sekä monenlaisia tapahtumia, jotka ovat jääneet mieleeni ihaniksi muistoiksi. Vuoteen on kuitenkin mahtunut myös jonkin verran murhetta, mutta onneksi nekin pienet rypyt ovat kääntyneet iloksi meidän Huiskuhäntien elämässä :)



Giaran kanssa oli alunperin haaveena ja tavoitteenakin kisata tokossa vielä kuluneena vuonna. Tarkoitus oli saada AVO1-tulos hankittua sekä voittajan liikkeet opeteltua. Metsään mentiin näissä tavoitteissa kuitenkin, tosin vähän meistä riippumattomista syistä ;) Giaralla alkoivat alku vuodesta vanhuuden vaivat pienoisen virtsan karkailun muodossa, jonka myötä sille jouduttiin hommaamaan lääkkeet. Vuoden alussa ajattelin vielä, että voin jättää lääkkeet välistä pois ja kisata, mutta jo yhdenkin tabletin unohduksen jälkeen pesemäni peitot, lakanat ja petarit saivat minut toisiin ajatuksiin ;) Tokossa ei siis kisattu lainkaan, mutta kyllä me toki sitä treenattiin :) Ja saatiinhan me opeteltua joitakin voittajan liikkeitäkin kuntoon :) Vuoden edetessä pystyttiin Giaran lääkemäärää myös pienentämään asteittain, joten ihan vielä en ole haudannut ajatusta kisaamisesta. Itseasiassa loppu vuotta kohden alkoi kisahammasta kolottaa jo aika toden teolla ;) Katsotaan nyt miten tämä vuosi lähtee kulkemaan :) Tavoitteita en kuitenkaan tällä erää Giaran kohdalla uskalla asettaa ;)


(C) Jari Löllö

Wandan kanssa vuoden 2013 aikana koettiin vähän isompiakin myrskyjä. Elokuussa alkanut ontuminen liikkelle lähdöissä paljastui röngten kuvissa täysin entisen polven aikaansaannokseksi. Alkudiagnoosi oli suorastaan pelottava. Polvi on totaalisen entinen. Ajatuksissa kävi jo sekin, että joudunko tekemään raskaan päätöksen ja luopumaan Wandasta. Onneksi kahden viikon täyslepo kera kipu- ja tulehduslääkkeiden sai ontumisen poistumaan. Polveahan ei mikään enää terveeksi saa ja tiedossa on, että jossain vaiheessa se ei enää luultavasti kestä. Tulehduksen pois saanti sai ontumisen kuitenkin poistumaan ja pikku hiljaa Wandaa päästiin lenkittelemäänkin. Nyt Wanda käy hieman lyhyemmillä lenkeillä päivittäin irrallaan ja mitään ontumista ei ole havaittu. Toivon todella, että tämä jatkuu ja saan nauttia Wandan kanssa vielä pitkään yhteisistä hetkistä. Samalla tosiaan Wanda kuvattiin kauttaaltaan muutenkin ja lonkat, kyynärät yms. olivat edelleenkin erittäin priimassa kunnossa. Selässä oli yhdessä nikamavälissä lievä spondyloosi, jonka ei kuulemma pitäisi haitata meidän elämää millään tavalla ja on kuulemma hyvin yleistä jo tämän ikäisillä isoilla koirilla. Suuri suru ja hätä kääntyi siis lopulta parempaan päin. Kiitokset kaikille hengessä mukana eläneille! Ne muutamat viikot, kun kaikki näytti vielä todella pahalta olivat minulle todella raskaita. Nyt kuitenkin tunnelin päässä on valoa ja me nautitaan Wandan kanssa kaikista niistä valonsäteistä joita meidän polullemme vielä siunaantuu :)

Vanhempien koirieni kanssa kisarintamalla oli siis erittäin hiljaista ja samalta tulee luultavasti näyttämään myös tuleva vuosi 2014 - ainakin Wandan osalta. Onneksi elämä ei ole pelkkää kisaamista ja meillä on päivät täynnä ihania hetkiä huiskuhäntien kanssa :)


(C) Kaarina Pesonen

Nuorimmainen Woody-poika kaiken arjen hyörinän ohella kunnostautui tosin myös siellä kisakentillä. Vuoden 2013 tavoite meillä oli TK2 ja se me saavutettiinkin kahden luokkavoiton ja yhden kakkossijan kera. Voi niitä riemun kiljahduksia, kun TK2-koulutustunnus napsahti kohdilleen! En voisi olla Woody pojasta ylpeämpi :) Woodi teki myös minun harrastuspuoleni historiaa olemalla ensimmäinen koirani, jonka kanssa osallistuimme sekä piirimestaruuskisoihin, että SM-kisoihin joukkueen mukana. Piirimestaruuksista napsahtikin toinen AVO1-tuloksista luokkavoiton kera ja joukkuekultaa, SM-kisoissa meillä ei mennytkään ihan niin nappiin mutta kokemuksena sekin oli mahtava reissu. Iso kiitos joukkueelle, että minut oli huolittu matkaan! :) TK2-koulutustunnuksen myötä meillä oli edessä pakkosiirto voittajaluokkaan, jota ahkerasti alettiinkin treenata ja jonka myötä, yllätys yllätys, vuoden 2014 tavoite tokon osalta meillä on Woodin kanssa selvittää voittajaluokka kunnialla läpi :)

Linkki Woodin tokoiluun avoimessa luokassa PM-kisoissa elokuussa :)
(Ei parasta mahdollista, kun viikkoa aiemmin kisattiin aiemmin ja ei ehditty paikkailla ;))


(C) Heli Kangas-Kokko


Woodin kanssa vuosi sitten haaveilin myös starttaavani mahdollisesti pk-puolella FH-jäljellä vuonna 2013. Tähän me ei ihan vielä pystytty keväällä myttyyn menneen esineilmaisun vuoksi. En osaa sanoa onko meistä tähän vuonna 2014:kaan, mutta yritys on ainakin kova, meillä molemmilla :) Iso kynnys vain on astua kisaamaan PK-puolelle, koska se on minulle kisamuotoisena uusi juttu. Joskushan toki sekin on vain aloitettava, jotta ehkäpä yritän todella ottaa itseäni niskasta kiinni ;)

Linkki Woodin treenijälkeen heinäkuulle, kun esineilmaisuja oli saatu jo vähän kuntoon


(C) Leena Partanen

Agilityn saralla kisattiin epävirallisia kisoja. Haavena oli, että pääsisimme kisaamaan virallisiinkin ja syksyllä mielessä kävikin kisoihin ilmoittaminen. Agilitylisenssin kalleus ja kalenterivuosittain oleva voimassaolo kuitenkin löi vähän jarruja ja päätin, että aloitetaan sitten suosiolla vuonna 2014 ;)

(C) Leena Partanen

Toisaalta päätökseni oli muutoinkin kuin rahallisesti sangen hyvä. Luultuani, että keinun varmuuden myötä kaikki esteet olivat meillä nyt reilassa paremmin kuin hyvin, jouduin toteamaan, että keinun treenaaminen oli aiheuttanut sen, että Woody jälleen koki puominkin hieman epämiellyttävänä. Varmuutta siis näihin saa vielä hakea lisää ;) Mutta hyppäreillähän ei ainakaan kontakteja ole, joten ehkä me startataan sieltä ;)

Vuoden 2013 aikana käytiin Woodin kanssa myös luonnetestissä sen saavutettua riittävän iän. Jari Keinänen ja Reijo Hynynen olivat tuomareina meidän testissä ja lopputuloksena +208p ja laukausvarma. Suupieleni nousevat vieläkin hymyyn, kun muistelen loppupisteiden lausumistilannetta. Polvet meinasivat lähteä alta :D Olinhan minä itse alusta asti pitänyt Woodia todella mahtava luonteisena nuorena herrana, mutta se vaikka se oli minulle lähes kympin koira, ei tietysti tarkoittanut, että se olis sitä yleisessä mittakaavassa ;) Näin kuitenkin kävi ja luonnetestituomareidenkin mukaan minulla on siis käsissäni luonteellisesti todellinen kultakimpale ;)

Linkki Woodin luonnetesti videoon :)

Summa summa rum: Vanhusten kanssa aletaan jo ottaa leppoisemmin, Woody pojan kanssa sen sijaan on tavoitteita asetettu jo ihan näin julkisesti niin tokon, agilityn kuin PK-puolenkin saralla ;) Siispä kohti tuntematonta ja sen yli - toivottavasti :D

Samlla huiskuhännät toivottavat ihanaa ja antoisaa uutta vuotta kaikille huiskuhäntien kavereille!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti