(C) Amande Salanne |
Suomen 100-vuotis itsenäisyyspäivän kunniaksi käväisimme Woodi pojan kanssa Turkusessa rally-tokon ihka ensimmäisissä rotumestaruuskilpailuissa. Kyllähän täytyy sanoa, että hieman hullulta tuntui tämä harrastaminen kun ensin tiistaina tukkaputkella töiden jälkeen ajeli sen 6-7 tuntia Turkuun ja sitten keskiviikkona takaisin keskellä yötä. Mutta tehty mikä tehty ja onneksi ei ollut turha reissu :)
Turhaksi toki tämä reissu olisi äkkiä voinyt käydä. Rally-tokohan ei ole tähän asti koskaan ollut meille mitenkään isossa roolissa oleva laji. Alemmat luokat käytiin lähinnä siksi, että saimme aina Sievin kennelkerhon joukkueeseen alemman koirakon ja vähän samaan tapaan aikanaan tuli voittajakin tänä vuonna käytyä. Silloin mukana tosin oli myös treenikavereiden yllytystä, että voiko kymmenessä päivässä opettaa koiralle oikealla puolen seuraamisen ;) No kyllähän sen pystyi ;) Ja sitten meitä tarvittiinkin SM-rallytokojoukkueeseen ja piirinmestaruusjoukkueeseen ja kas kummaa, voittajakin oli yhtäkkeä käytynä.
Alunperin olin ajatellut, että ehkä ensi kesänä voisi katsella mestariluokkaa, mutta kun puskaradio lauloi, että Turkuun on tulossa valkkareiden eka rallytokomestaruus, niin eihän yllytyshullu paljon enempää tarvinnut. Treenin alkoivat ja mestariluokan kylttien opettelu starttasi.
Ihan ylpeä olen miten lyhyessä ajassa saimme mestariluokan kyltit kohtuudella haltuun. Selvästi koiran toko- ja agilitytausta helpottivat monien asioiden opettamista. Mutta ei mestariluokka enää ihan ilmatteeksi kyllä tullut ;) Rallytokon rotumestiksiin lähdettiin keskeneräisinä, sillä 3 mestariluokan kylttiä oli vielä vaiheessa ja eivät käytännössä onnistuneet ollenkaan treeneissäkään. Pieni todennäköisyyshän se kuitenkin on, että juuri nuo kyltit kaikista parista sadasta eri vaihtoehdosta osuisivat rotumestisradalle? ;)
Rotumestaruuksien mestarin ratapiirros |
Pieni ja pieni, kolmesta kyltistä kaksihan sinne osui ja toinen niistä vielä tuplana (360 oikealla oikeaan ja 270 oikealla oikeaan) . Ei ollut kauhean voittajaolo kun katsoi ratapiirrosta ja laskeskeli, että -10 kylttejä on kaksi, ilman pientä tuuria 3.. aika helposti jäisi tulos siis haaveeksi.
Viime hetken treeneistähän ei ole apua, sanotaan. Kaikkea voi silti koittaa ;) Ja niin me luppoaikamme kisapaikalla sitten Woodin kanssa käytimme siihen, että se peruutti edessäni ja pyöri oikealla puolellani oikealle lihapullaa seuraten imutustyylillä. Ei siinä ainakaan mitään ollut menetettävänä :P
(C) Amande Salanne |
Osa Kowhain joukkuueesta. Harmittavasti kaikkia ei saman kuvaan saatu... |
Väsynyt, mutta onnellinen ohjaaja kiittää kaikkia avusta taas tällä yhdellä etapilla harrastuksissani :) Kiitos treenikaverit vinkeistä koulutukseen ja etenkin siitä sääntötuntemuksesta! Ja kiitos ihana AK, joka piti minua mennessä ja tullessa puhelimen kautta hereillä melkoiset tunnit! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti