keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Apua, että aika menee nopeaa..

Giara ja Woody kotinurmella ihmettelemässä ajan kulua ;)

Ihan luvattoman kiire on tämä kevät ollut, kun en oikeasti ole ehtinyt istahtaa alas koneelle yhtenäkään iltana kirjoittamaan, että mitä meille oikein kuuluu. Nyt sitten tuleeki superpostaus Woodin ja Leilan lapsosista, FH-jälkipäivän palautteesta, Woodin ensimmäisistä LUVIsta kakkosissa sekä siitä tärkeimmästä: minun neljännestä koira mussukastani nimeltä Ron <3

Lähdetäänpä liikkeelle aikajärjestyksessä:

Woody tervehtimässä ensimmäistä kertaa jälkikasvuaan <3

Woodin ja Leilan rakkauden hedelmien ollessa viisi viikkoisia, kävin niitä ensimmäisen kerran Marianne-kasvattajalla ihastelemassa. Varsin mukavan oloinen pentukatras siellä odottikin. Kuusi reipasta tenavaa :) Isä-koirakin pääsi pentusiin tutustumaan ja sangen reippaasti olivatkin lapsukaiset isän kimpussa :) 


Ron ja isukki Woody <3

Martta ja Woody :)

Valloittavia pieniä karva-palloja <3 Pari päivää vierailuni jälkeen kävivät lapsoset terveystarkastuksessa hakemassa terveen paperit, mutta valitettavasti muutama päivä tämän jälkeen tuli tieto, että yhdellä pennuista oli ruokatorven laajentuma :( Pieni Syli-poika jäi Ouluun eläinlääkärin vastaanotolle. Suru oli valtava. Tämä kyseinen pentu oli niin valloittava persoona, että teki todella pahaa :( Elämällä on kuitenkin asioille syynsä ja ehkä tässäkin joku tarkoitus oli. Onneksi jäljelle jäi viisi reipasta kakaraa :)

Jaettu ilo on suurempi ilo? :)

Toukokuun 2. päivä oli vuorossa Isopahkalan Samin peltojälkikoulutus Nivalassa. Kiireideni keskellä en ollut ehtinyt ajaa Woodille alle koko tälle vuodelle kuin yhden lyhyen, yhden kulman ja kaksi esinettä sisältäneen jäljen. Hieman tuntui nololta kertoa tämän hetken tilanteesta Samille :D noh, Sami tuttuun tapaan laittoi meille haasteellisen treenin, ajatuksena ehkä löytää niitä virheitä sieltä joita päästäisi korjaamaan. Woodille tallottiin hyvin haasteelliseen alku kevään maastoon aika lailla FH1-koemittainen jälki kuudella kulmalla ja neljällä esineellä. Ruokaa vaihtelevasti jäljellä, jokainen kulma erilailla namitettuna (koko kulma, loppu kylki, kärki + 5 m kulman jälkeen, kokonaan namiton jne.). Keli oli tuulinen ja pelto tosiaan melkoisen klani vielä sisältäen runsaasti kuollutta kasvustoa päälle kaatuneena. 2,5h annettiin jäljen vielä vanheta tähän kaiken muun hyvän päälle. Voin kertoa, että enemmän jännitti lähteä ajamaan ku kummassakaan viime vuoden kokeessa ;)

Ajamaan päästiin ja yllättäen Woody tekikin todella mainiota työtä, yksi ylimääräinen esinekin pellosta löytyi ;) Alkujälki etenkin oli todella makeaa menoa, nenä maassa, rauhallisesti ja varmasti. Kulmat olivat upeita! Viidennen kulman jälkeen alkoi koirasta näkyä vähän väsymys, se ei enää ajanut ihan niin intensiivisesti kuin alussa ja kerran jäi kunnolla pyörimäänkin hetkeksi, viimeisen kulman oikaisi mutta Samin mukaan minun namitus virheestäni johtuen. Kaksi viimeistä esinettä Woody ilmaisi liian aikaisin johtuen ilmeisesti väsymyksestä ja helpotuksesta kun sai esineen hajun nenäänsä ;) Samin ohjeilla käskytin Woodin jatkamaan jäljestystä kunnes esine oli oikeasti tassujen välissä. Hyvä korjauskikka ja muutoinkaan en noista esineistä ole huolissani, koska ne ovat Woodilla olleet niin oppikirjasuorituksia pitkään, että laitan tämän ihan väsymyksen piikkiin. Rankka jälki näin vuoden toiseksi jäljeksi ;)

Sitten pääsinkin niitten kysymysten pariin joita minulla viime kesänä heräsi. Samilta sain kuulla saman mitä muutama muukin minulle yritti viime syksynä sanoa: en saa ajaa liikaa koiralla joka jo osaa! Woody on teknisesti täysin valmis kaveri FH:lle ja Samin ohjeena olikin, että yksi - maksimissa 2 jälkeä - viikkoon eikä yhtään enempää. Koemittaisia jälkiä pitkällä liinalla on siis ajettava ja pahin juttu on, että miten maltan pysyä pois pelloilta niin, että oikeasti ajan vain kerran tai kaksi viikossa? :D Positiivista kuitenkin, että saimme todella paljon positiivista palautetta. Koiran ajo oli hyvän näköistä ja kuulemma tuo ajamamme jälki olisi kisoissa 90 pisteen FH-jäljen ajoa(!). Toki nameja siellä nyt oli siellä täällää koiraa vahvistamassa, mutta siis näin ilman nameja ajateltuna :) Hurraa! Oikealla tiellä ollaan siis edelleen ja viime kesänä on saatu upeat pohjat koiralle tätä kautta ajateltuna. Nyt siis maltilla treenaamista silloin tällöin ja koepaikkoja metsästelemään :)

Tuloslista Seinäjoki 3.5.2015 Maksi 2 hyppyrata H

Toukokuun 3. päivänä suunnattiinkin sitten elämämme toisiin kakkosen agilitykisoihin Seinäjoelle. Yksi hyppyrata ja 2 agirataa odottivat siellä meitä. Kakkosten osalta kisat alkoivat hyppyradalla ja sieltä lähdin hakemaan sitä meidän varmaa puhdasta tekemistä. Nollarata 0.30s alta ihanneajan sieltä saavutettiinkin, mutta sijoituksena jälleen sama neljäs kuin Kokkolassakin maaliskuussa. Hieman jo mielessäni kirosin ja Sailalle juttelin jo revittely suunnitelmista toiselle radalle jotta aikaa saadaan kurottua enemmän. Mieli kuitenkin muuttui kun kuuluttaja kuulutti meillekin tulleen LUVAn koska radalla oli 16 osallistujaa! Voi sitä riemua!

Tuloslista Seinäjoki 3.5.2015 Maksi 2 Agilityrata G

Toiselle radalle lähdettiin siis samoin suunnitelmin kuin ensimmäiselle toivoen, että se riittää. Ja riittihän se! Nollarata jälleen 0,30s alta ihanneajan ja tällä kertaa sijoituksena 3. ja varma LUVA plakkarissa! :) Tuplaluvat siis haettiin Seinäjoelta :) Alla linkki kisavideoon :)


Kolmas rata lähdettiin tekemään samaa varmaa työtä ja mielessä siinsi jo mahdollisuus kolmanteen LUVAan. Se meidän kompastuskivemme keinuhan se siellä sitten sai ohjaajan herpaantumaan ja HYLky otettiin kolmannelta radalta. Hieman jäi harmittamaan, että kyseessä oli ihan oma töppini ja omat ajatukseni jotka radan pilasivat. Woody lähti suorittamaan keinua ja keinun keikatessa alas lähdin minä jo vedättämään hieman vinoon Woodia seuraavalle esteelle jolloin Woody hyppäsi keinulta alas koskematta kontaktiin ja siitä meni ohjaajan pää sekaisin ja ohjaus väärinpäin hypylle josta HYLky. Loppurata menikin taas mainiosti ja yritin siellä vähän revitelläkin ja tuoda koiralle huippufiilistä :) Joka tapauksessa uskomaton päivä Seinäjoelle takana :) Seuraava agikoitos on sitten Kokkolasa helatorstaina, viimeisen kakkosten LUVAn metsästykseen siis ;)

Woody, Tytti, Ron ja Leila <3

7.5 suunnattiin sitten Woodin kanssa uudestaan Mariannelle katsomaan pentusia. Voi kun ne olivat kasvaneet kovasti kahdessa viikossa! Loistavia lapsosia ja niinhän sieltä lähti Tytille minulta sijoitukseen pentueen tuoksu-uros Orvokki-Petteri, tuttavallisemmin nykyään Ron :) Viralliselta nimeltään tämä kaveri on Viekkaan Valkeen Aika Makia <3 

Nyt sitten ollaankin kaiken pyörihän ja hyörinän keskellä Woodin kanssa treenailtu paniikin omaisesti TOKOn VOittaja luokkaa. Lauantaina on Nivalassa valkoisten paimenkoirien rotumestaruustoko ja siellä pitäisi Woody pojan startata voittajassa ;) Ja voin kertoa, kesken ollaan ja pahasti :D Vielä on toki pari päivää aikaa... ;) 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti