Pentusuunnitelmia, awww :)

Woody on joulukuussa saanut tavata peräti kaksi ihastuttavaa valkkarineitoa <3 Molempien kanssa sujuivat ensi treffit sen verran hyvin, että paremmat treffit on sovittu ja näin ollen vuodelle 2018 odotamme Woodista kahta eri pentuetta tähän maailmaan. Peukut ja varpaat siis pystyyn, että nämä onnistuisivat :) 

Dina <3 Woody treffeillä joulukuussa (C) Mirva Laine

Ensin Woody tapasi ihastuttavan valkkarineito Dinan (Blancheneige) joulukuun alussa. Dina on vajaa 3 vuotias kaunotar, joka sai Woodin villittyä melkoisiin leikkeihin treffien aikana. Woodista ja Dinasta odotetaan pentuja Mihela's kenneliin keväälle 2018.  Lisää yhdistelmästä voit lukea Woodin pennut sivulta  sekä kennel Mihelasin omilta sivuilta :) 

Woody ja Dina leikin pyörteissä <3 (C) Mirva Laine

Woody <3 Vieno 

 Joulukuun puolivälin tienoilla Woody tapasi sitten toisenkin morsian tarjokkaan. Aivan upean valkkarityttö Vienon <3 Woody ja Vieno viettivät mukavat treffit Pauanteen upeissa maastoissa toisiinsa tutustellen. Eikä menoa haitannut Vienon matkassa tulleet pentusetkaan ;) Sovittiin kuitenkin, että hieman intiimimmät treffit ovat luvassa sitten kesemmällä näille kahdelle. Tästä suunnitellusta yhdistelmästä voit lukea lisää Woodin pennut sivulta sekä kasvattajan: kennel Tarita´s sivulta :) 

Woody <3 Vieno + seuraneiti ;) 

 Näiden sovittujen astutusten myötä ovat Woodin hyppelyt nyt sitten hetkeksi sovittuina :) Mikäli nämä onnistuvat niin odotellaan rauhassa mitä saadaan maailmaan ja katsellaan sitten vieläkö Woodilla olisi rodulleen annettavaa :) 

Rally-tokon rotumestaruuskilpailut

(C) Amande Salanne

Suomen 100-vuotis itsenäisyyspäivän kunniaksi käväisimme Woodi pojan kanssa Turkusessa rally-tokon ihka ensimmäisissä rotumestaruuskilpailuissa. Kyllähän täytyy sanoa, että hieman hullulta tuntui tämä harrastaminen kun ensin tiistaina tukkaputkella töiden jälkeen ajeli sen 6-7 tuntia Turkuun ja sitten keskiviikkona takaisin keskellä yötä. Mutta tehty mikä tehty ja onneksi ei ollut turha reissu :)

Turhaksi toki tämä reissu olisi äkkiä voinyt käydä. Rally-tokohan ei ole tähän asti koskaan ollut meille mitenkään isossa roolissa oleva laji. Alemmat luokat käytiin lähinnä siksi, että saimme aina Sievin kennelkerhon joukkueeseen alemman koirakon ja vähän samaan tapaan aikanaan tuli voittajakin tänä vuonna käytyä. Silloin mukana tosin oli myös treenikavereiden yllytystä, että voiko kymmenessä päivässä opettaa koiralle oikealla puolen seuraamisen ;) No kyllähän sen pystyi ;) Ja sitten meitä tarvittiinkin SM-rallytokojoukkueeseen ja piirinmestaruusjoukkueeseen ja kas kummaa, voittajakin oli yhtäkkeä käytynä.

Alunperin olin ajatellut, että ehkä ensi kesänä voisi katsella mestariluokkaa, mutta kun puskaradio lauloi, että Turkuun on tulossa valkkareiden eka rallytokomestaruus, niin eihän yllytyshullu paljon enempää tarvinnut. Treenin alkoivat ja mestariluokan kylttien opettelu starttasi.

Ihan ylpeä olen miten lyhyessä ajassa saimme mestariluokan kyltit kohtuudella haltuun. Selvästi koiran toko- ja agilitytausta helpottivat monien asioiden opettamista. Mutta ei mestariluokka enää ihan ilmatteeksi kyllä tullut ;) Rallytokon rotumestiksiin lähdettiin keskeneräisinä, sillä 3 mestariluokan kylttiä oli vielä vaiheessa ja eivät käytännössä onnistuneet ollenkaan treeneissäkään. Pieni todennäköisyyshän se kuitenkin on, että juuri nuo kyltit kaikista parista sadasta eri vaihtoehdosta osuisivat rotumestisradalle? ;)

Rotumestaruuksien mestarin ratapiirros

Pieni ja pieni, kolmesta kyltistä kaksihan sinne osui ja toinen niistä vielä tuplana (360 oikealla oikeaan ja 270 oikealla oikeaan) . Ei ollut kauhean voittajaolo kun katsoi ratapiirrosta ja laskeskeli, että -10 kylttejä on kaksi, ilman pientä tuuria 3.. aika helposti jäisi tulos siis haaveeksi.

Viime hetken treeneistähän ei ole apua, sanotaan. Kaikkea voi silti koittaa ;) Ja niin me luppoaikamme kisapaikalla sitten Woodin kanssa käytimme siihen, että se peruutti edessäni ja pyöri oikealla puolellani oikealle lihapullaa seuraten imutustyylillä. Ei siinä ainakaan mitään ollut menetettävänä :P

(C) Amande Salanne

Ja niin uskomatonta kuin se on, niin yhtään, ei yhtään, -10 pisteen kylttiä tehty mestarin ekalla radallamme. Pienempiä virheitä mahtui kyllä joukkoon ja yksi uusiminenkin tosi helpolla kyltillä, mutta ne kyltit joita se oikeasti ei osaa, eivät menneet täysin fiaskoiksi! Lopputuloksena 82 pistettä, sijoitus 4 koko kisassa ja valkkareiden kisassa sijoitus 1 ja sitä myöten rotumestaruus kotiin viemiseksi :) Piti siinä hetki hengitellä kun tulokset tuli, että oikeastiko ei yhtään -10 pistettä? :P

Woodin rotumestiksien mestarin rata 2017

Osa Kowhain joukkuueesta. Harmittavasti kaikkia ei saman kuvaan saatu...

Rotumestaruuskisoissa mahtavaa on aina myös se tuttujen tapaaminen. Kowhai teamistä oli koirien kanssa paikalla useita ja ilman koiria vielä useampia. Se yhteenkuuluvuuden tunne on aina jotenkin niin ihanaa :) Kowhain joukkue otti tänä vuonna rallytokon joukkuerotumestaruuden ja kai sitä kaverit lähdetään ylläpitämään ensi vuonnakin mikäli nämä karkelot jossakin järjestetään? ;)

Väsynyt, mutta onnellinen ohjaaja kiittää kaikkia avusta taas tällä yhdellä etapilla harrastuksissani :) Kiitos treenikaverit vinkeistä koulutukseen ja etenkin siitä sääntötuntemuksesta! Ja kiitos ihana AK, joka piti minua mennessä ja tullessa puhelimen kautta hereillä melkoiset tunnit! ;)

Rallytokon pm-kisat

Viime sunnuntaina kilpailtiin Keski-Pohjanmaan kennelpiirin rallytokon piirinmestaruuksista. Yskilöjuttuihinhan ei Woodilla ole asiaa, kun kilpaili vasta voittajaluokassa, mutta Sievin kennelkerhon joukkuueen mukana lähdettiin edustamaan.

Päivä oli kyllä jännittävä alusta loppuun saakka. Ajaessani kohti kisapaikkaa sain tietää, että alokasluokan koiramme teki 100 pisteen radan. Sievi johtoon 2 pisteen turvin. Avoimessa luokassa Sieviläinen teki 98p joten paljon paremmin ei olisi voinut mennä! Samalla siinä väliaika tietoja saadessani tajusin, että kello oli jo niin paljon, että minun pitäisi itse olla kisapaikalla! Ei mitään paniikkia, ei..

Saapuessani kisapaikalle oli muu joukkue jo vähän huolissaan vastassa. Onneksi tiimihenki on hyvä ja niin siinä samantien minulle opastettiin mistä löytyy ratapiirros ja että äkkiä ulos koiraa virittämään, että joukkue kyllä huutaa kun rataantutustuminen alkaa. Jotain pientä ehdin siinä Woodin kanssa tehdä, mutta tarpeilla käyttö kyllä jäi.. Rataantutustumiseen ja Woodi olikin sitten ensimmäinen koira radalla, joten en ehtinyt muutakuin tulla halliin ja samantien radalle. Oi voi..

Video Woody rallytoko pm voittajaluokka 17.9.2017

Hyvällä tuurilla muutenkin kuutamolla olevalle koirapojalle oli ekaksi kyltiksi asetettu hyppy. Hyppy. No sehän toki tarkoittaa että agiltyradalla ollaan ja melko lentoon meinasi koira lähteä. Seuraava kyltti olikin sitten täysi fiasko. Aika taitava saa olla, että saa yhdeltä kyltiltä kerättyä -14 pistettä ;) Pari kylttiä vielä haahuiltiin ja mietin jo, että jätän leikin kesken kun Woody oli ihan väärässä moodissa, syy tietysti siihen minun ja huonon alkuvalmistelun. Onneksi sitten sain Woodin heräämään kun kerran hieman kovemmin herraa käskytin ja loppuradan se tekikin sitten taas omaan varmaan tyyliinsä. Tuloksena 84 pistettä ja voittajaluokan 2. sija sekä RTK3 ja pakkosiirto mestariluokkaan. Kaikki luokat puhtailla tuloksilla läpi tähän asti. Ei hullummin :)

Woody voittajaluokassa sij. 2 :) (C) Ida Jokela

Nämä kisat saivat kyllä minut miettimään taas kerran sitä, miten tärkeää on että koiran ehtii saada oikeaan moodiin ennen kisoja. Minullakin on joka lajiin omat rutiinit ja ne toimivatkin todella hyvin, paitsi näimmä jos niitä ei ehdi tehdä ;) Jatkossa on siis pidettävä minun tarkemmin huoli, että olen riittävän ajoissa paikalla rallytokokisojen osalta ja saan tehdä ne meidän normaalit rutiinit :)

Moni on vuosien varrella kysellytkin, että miten "koodaan" Woodin oikeaan mielentilaan ennen kisoja kun meillä on niin monta lajia . Kaikkihan on lähtenyt siitä, että pikkupennusta asti meillä on ollut omat rutiinit joka lajiin, jolloin Woody tietää kyllä jo autolta lähtiessä mitä ollaan menossa tekemään ja sitä myöten mielentilakin on oikea :) Agilityyn lähdetään aina ensin lämppälenkille ja pari koiraa ennne omaa vuoroa mennään kentän laidalle pyörimään. Juuri ennen kehään menoa haukutan Woodin aina ja annan olla hieman röyhkeäkin ja komentava, jotta se lähtisi radalle aina pieni "raivo" päällä ;) Tokossa meillä on aina ollut käytössä loppupalkka, joka Woodia odottaa autolla. Ennen kehään/treeneihin menoa me aina yhdessä laitamme loppupalkan valmiiksi auton viereen maahan ja sitten lähdetään autolta asti seuraamalla kentälle. Vire on lähes poikkeusketta oikea kaverilla, ainoa miinus on että joskus loppua kohden alkaa hieman nousemaan yli ja saattaa päästää pieniä äännähdyksiä etenkin jos seuraaminen on viimeinen liike. Palkka vetää jo puoleensa mutta kiltti koirahan ei minua kentälle kuitenkaan yksin jätä ;) Peltojäljelle lähdetään jälkiliinassa autolta asti, matkalla pissatus jos on hätä ja sitten rauhassa tasaista vauhtia kävellen jäljen päähän. Tähän lajiin ei sovi Woodin osalta minkäänlainen nostatus, koska motivaatiota jäljelle on  ja paljon. Sellainen rauhallisuus täytyy pystyä säilyttämään, että eka askeleesta asti ajo on tarkkaa ;)

Rallytokoon minulla oli alkuun vaikeuksia löytää sitä rutiinia jolla kisoihin mennään, koska alunperin meidän ei ollut tarkoitus kisata tätä lajia oikeastaan ollenkaan. Sievin kennelkerhon joukkueessa käytiin kuitenkin usein edustamassa ja sitä myötä kivuttiinkin tähän tilanteeseen jossa seuraavaksi olisi vuorossa mestariluokka ja aina vain korostuu se tärkeys, että koiran on oltava hereillä alusta asti radalla. Rutiini on oikeastaan löytynyt matkan varrella ja se toimii meille :) Aina ennen omaa rallytokoa suoritustamme kisoissa, teen kaikki radalla olevat kyltit Woodin kanssa parkkipaikalla ja palkkaan ne. Tällä haluan varmistaa, että ne kyltit ja etenkin puolenvaihdot onnistuvat jotka radalla ovat tänään ja ehtisin vielä muistuttaa jos joku sattuisi menemään pieleen. Itse kisakentälle me tullaan yleensä kuin oltaisi peruslenkillä. Tämä ihan sen takia, että Woody olisi matalammassa vireessä kuin tokossa  ja silloin pystyisimme hitaammin suorittamaan rataa kuin mitä normaalisti tokossa seuraamme. Juuri ennen omaa vuoroamme otan Woodia vähän kontaktiin ja varmistan, että se on hereillä, mutta en nostata yhtään. Ja sitten kehään. Isoin ero rallytokon ja tokon välillä minulla on siis se, että loppupalkan käyttö ei tulisi kysymykseenkään rallytokossa koska koira nousisi liikaa ja rallytokon hyvin samankaltaisten kylttien varma suorittaminen kärsisi. Rallytokossa koiran pitää kuunnella ohjeita ihan eri tavalla kuin tokossa. Tarkasti, loppuun asti .

Sievin kennelkerhon pm kultajoukkue 2017 (C) Mika Suni

Rallytokon KP:n pm kisat kruunasi, kun Sievin kennelkerhon joukkue voitti piirinmestaruuskultaa ja nappasi kiertopalkinnon Sievään vietäväksi! Tasaväkinen kisa, joka päättyi tasapisteisiin Sievin kennelkerhon ja Keski-Pohjanmaan koirakillan välillä ratkesi mestariluokan tuloksella Sievin eduksi. Mahtava homma ja taas oli ilo ja kunnia edustaa meidän omaa pientä seuraamme :)

Nyt sitten onkin tehokkaasti aloitettu mestariluokan kylttien treenaaminen. Huhu kertoi, että valkkareillekin olisi tulossa rallytokon omat rotumestaruudet, joten kyllähän niitä karkeloita varten täytyy tuo korkein luokka ottaa haltuun ;) Maanantai iltana kotona katsottiin hieman edessä peruuttamista. Sen varmasti lähden rakentamaan tarjoamalla, jotta menee luihin ja ytimiin asti ajatus mitä siinä koiran pitää tehdä ;) Uudet täyskäännökset, tulppaanit, valkovuokot ja vaikka ne narsissitkin testattiin ja onnistuivat kyllä, yhtäaikaisuuden kanssa pitää vain olla todella tarkkana ja melkein hieman videoida nuita silloin kun ei ole kavereita katsomassa paikalla perään :)

Tiistaina käytiin seuran kentällä testaamassa merkin kiertoa. Woodillehan ei sitä ole koskaan tokossakaan opetettu kun se on kisannut vanhoilla säännöillä voittajaan asti ;) Koko koirapojan elämässä on kerran taidettu treenata merkkiä viime kesän kisaavien treeneissä ja täytyy kyllä sanoa, että maailman kirjat ovat melkein sekaisin kun niin hyvin Woody tuon mekin muisti :) Treenikaveri Tiinan neuvoille opeteltiin samantien merkkiä varten myös se käsky, jolla koira etsii katselleen merkin kuten tokossa ruudun. Pari toistoa ja aika varmasti alkoi Woodin katse löytää sen asian mitä pitää kiertää :)

Näyttäisi siis siltä, että kovin iso homma ei ole mestariluokan kylttejä opetella. Oikealla ja edessä peruuttaminen vaativat nyt eniten töitä. Sitten toki on vielä ihan eri asia saada kaikki 150 eri laista kylttiä onnistumaan pomminvarmasti radalla niin vasemmalla kuin oikealla ;) Nyt on varmaan oikeasti pakko alkaa treenailla vähän totisemmin ;)

Hei ja huippuja uutisia saatiin taas myös Woodin ja Leilan lapsosista. Martta (Viekkaan Valkeen Aito Manteli) oli suorittanut lauantaina pelastuskoirien haun perusosuuden hyväksytysti!! Nyt on siis tällä pentusella niin jäljen kuin haunkin perusosuudet tehtynä. Wautsi Wau! Hienoa työtä Marianne ja Martta, olen teistä niin ylpeä :)

Kohti rallytokon pm-kisoja

Sunnuntaina pitäisi olla starttailemassa Woodin kanssa Sievin kennelkerhon joukkueessa rallytokon piirinmestaruuskisoissa. Treenaamaan ei kauheana ole ehditty, mutta hyvänä lämmittelynä toimivat Sievin kisat viime sunnuntaina, joissa Woody toimi 0-koirana voittajassa ja mestarissa.

Woody 0-koirana Sievissä voittajassa (100/100)

Hieman harmitti, että ei oltu oikeasti kisaamassa, sillä voittajan rata oli meille kuin tehty. Ja tuomarin sanojen mukaan, jos kyseessä olisi ollut oikea kisa, olisi suoritus ollut täysi 100 pistettä, wau! Tällä fiiliksellähän oli mukava lähteä sunnuntain pm kisoihin ;)

Tiputus maanpinalle tuli taas korkealta ja kovaa :D No ei vaiskaan, pieni isku omiin osaamisiin/opettamisiin kun tiistaina suuntasin treenailemaan vielä kerran kylttitelineiden kanssa. Ajatus oli, että pääsen palkkailemaan telineilläkin ja Woody ei opi, että ainakun tulee kylttitelineet, tehdään pitkään ilman palkkaa. Nappasin treeniin jonkin Hannele Pirttimaan vanhan radan ja kas, sieltä löytyikin sellainen kyltti jota en ollut edes tajunnut voittajaluokan sisältävän. "Askel vasemmalle, koira oikealla". Ei oo treenattu ei ja oikealla puolella seuraaminen ei todellakaan ole vielä niin nättiä ku vasemmalla, joten oikeasti aika haastava kyltti. Pitää nyt nämä pari viimeistä päivää yrittää saada tuo askelsiirtymä kuntoon, koska minun tuurilla se odottaa meitä sunnuntain radalla ;) Ja varmaan fiksua on tarkistaa onko siellä voittajassa vielä jotain muuta kylttiä mitä me ei olla treenattu ikuna ;)

Kokkolan agikisoissa 9.9.2017

Taas käytiin agiliitelemässä kolmen radan verran. Viime viikonlopun agiserti maistui vielä melkoisen hyvältä ja nälkä kisaan oli kova, vaikka tiedänkin että Kokkolassa ruukaa olla melkoisen kova taso ;)

Hyppyrata Kokkola 9.9.2017

Ensimmäisellä radalla tein tosi kökön ohjauksen 2. hypyn jälkeen ja menetin siinä arvokkaan sekunnin. Vastakäännöksellä olisin saanut Woodin kääntymään melkoisen paljon tiukemmin ja olisin saanut jättää "Tässä, tässä" huudot pois pelistä, joita minun muutenkin pitäisi välttää jotta Woody uskaltaa päästellä ;) Muutoin rata sujui hyvin. Osasin valita ne oikeat linjat, joilla Woody pystyi pitämään laukan koko ajan yllä ja käännökset olivat tiukkoja kun niin tarvitsi olla. Tuloksena radan toinen puhdas suoritus kaikista osallistuvista koirakoista, mutta harmittavasi yliaikaa 0,46 sekuntia. Sen olisi voinut tuosta 2. ja 3. hypyn välistä pinnistää kyllä ;) Sijoitus kuitenkin 2/19 joten aika läheltä se liippasi taas ;) Voittaja tosin paineli lähes 7 sekuntia meitä nopeampaa radan, joten siihen meillä ei olisi ollut mitään jakoja :)

Agilityrata Kokkola 9.9.2017

Toinen rata alkoi meille hieman hankalasti, kun heti toisella hypyllä sai olla tekemässä takaakiertoa. Lähdön koukerot syövät meiltä sitä vauhtia kovasti kun heti pitää olla vauhtia himmaamassa, mutta eihän se auta ku tehdä mitä tuomari on suunnittelut ;) Tällä radalla hylkäykseen johtanut suoritus oli kyllä ihan ohjaajasta kiinni. Radan toiseen putkeen ohjasin Woodin huonosti ja ennen A:lle tuloa ajauduin täysin eri puolella koiraa kuin olin rataantutustumisessa suunnitelttu. Sittenhän se meni A:n jälkeen melkoiseksi tunaroinniksi kun ei ollut hajuakaan mitä olisin tehnyt, kun olin väärällä puolen ;) Tunaroinnin jälkeen alkoi sitten loppurata taas sujua ja nälkä kasvaa kolmannelle radalle.

2. Agilityrata Kokkola 9.9.2017

Kolmas rata oli mielestäni meiltä sangen sujuvaa menoa. Kaikki linjat oli kunnossa ja varmasti valittua tuli meille se nopein reitti. Hieman aiemmin saisin edelleenkin koiralle kertoa missä on seuraava este, mutta koska tämä rata oli yhtä mutkittelua ja kääntyilyä, en oikein tohtinut päästää sitä irti ;) Kaunis rata omaan makuun, mutta 0,12 sekuntia meni yliajalle tämäkin. Tänään me ei kyllä tuolla radalla olisi pystytty yhtään nopeampaan menoon, paitsi ehkä kepeiltä ja puomilta, mutta kumpaakaan niistä en viitsi tällä hetkellä revittää kun mielessä on vieläkin Woodin niskajumi elokuulta ;) Mieluummin jumiton koira ;) 

Seuraavia agilitykisoja saakin sitten hetken odotella. Lokakuussa käydään uudestaan hierojalla katsomassa ovatko lavat pysyneet auki ja jos ovat, niin sitten uskallan taas täysin huoletta jatkaa revittelyä :) Tänään Woody kulki hyvin ja vaikka etenemät jäivätkin hieman vajaaseen 3,6 m/s niin en noilta kiemuraradoilta kyllä tiedä olisiko koskaan pystytty tuon nopeampaan menoon. Kun koko ajan joutuu kääntämään ei Woody pääse koko radalla kertaakaan edes lähelle huippunopeuttaan, joten tyytyväinen saa olla tämän päivän vauhteihin :) 

Huomenna vaihdetaankin lajia ja käydään 0-koirailemassa Sievin kennelkerhon rallytokokisoissa voittaja- ja mestariluokissa. Viikon päästä odotettavissa piirinmestaruusrallytokokisat, joissa Woody edustaa Sievin kennelkerhoa voittajaluokassa :) peukut pystyyn siis! :)

Ilmeisen kiire kevät ;)

Nyt täytyy kyllä jo todella nolona myöntää, että kevät on ollut ihan liian kiireistä aikaa jos olen päivittänyt blogia viimeksi TAMMIKUUSSA :P No kiirettä on oikeasti ollut ja enemmänkin tuolla seuratoiminnan puolella kuin omien koirien kanssa touhutessa. Paljon on kuitenkin saatu Woodin kanssa aikaan, joten tässä pikakelauksena meidän vuotemme tähän asti ja toivottavasti loppu vuosi sujuu vähän aktiivisemmilla päivityksillä ;)

Huhtikuussa käytin sijoituskoirani Ronin (Viekkaan Valkeen Aika Makia) kuvissa. Tulokset olivat kerrassaan mainiot, kun koirapojan lonkat olivat A-A, kyynärät 0-0, selästä SP0, VA0 ja LTV0. Lisäksi kuvautin herran silmät ja tutkitutin polvet jotka nekin olivat terveet. Tämän parempia terveystuloksia ei kyllä voi edes saada, joten todella onnellinen olen niin Ronin itsensä kuin myös tietysti hänen haltijansa Tytin ja kasvattajansa Mariannen puolesta :) Kesän mittaan saatiin tulokset myös muista Viekkaan Valkeen A-pennuista ja heillä kaikilla olivat selät täysin puhtaat, kyynärät 0-0 ja lonkistakin "huonoin" tulos oli yhden pennun B-B lonkat. Aivan mainiot terveystulokset siis tällä katraalla, hyvät geenit ovat niin Leila kuin Woodikin antaneet ainakin tämän terveyden osalta :) Lokakuussa jatketaankin sitten jännittämistä näiden kakaraoiden osalta kun ensimmäiset suuntaavat luonnetestiin :)

Tästä Viekkaan Valkeen A-pentueesta voin olla sinälläänkin todella ylpeä, että jo kaksi pentua: Martta ja Usva, ovat suorittaneet pelastuskoirapuolen jäljen perusosuuden hyväksytysti vaikka vielä nuoria koiria ovat. Mahtavaa, jos nämä kaksi pystyisivät oikeasti tulevaisuudessa auttamaan ihmisten etsinnöissä! Kova tähtäys heillä ainakin sinne tuntuu olevan ja minä olen siitä kiitollinen :) Kokonaisuudessaan Marianne on osannut valita juuri ne oikeat kodit näille Woodin ja Leilan rakkauslapsille, kodit joissa pennuista on pidetty huolta ja joissa niitä rakastetaan perheenjäseninä. Parempaa ei voisi toivoa :)

Huhtikuussa Woodin kanssa palattiin hieman yllätyksellisesti haun pariin. Minut oli vallanut ajatus siitä, että tuleekohan minulle koskaan toiste tällaista koiraa joka jaksaisi keveästi painaa hakukokeen läpi tottiksineen ja esineruutuineen. Lisäksi Woodi ei tästä enää nuorru, jonka vuoksi myös ajatus siitä, että tänä vuonna se on tehtävä jos sen meinaa tehdä ;) Kevät treenattiinkin ahkerasti maastoja ja kokeneemmilta saatiin kuulla, että keveästi maastot saadaan koiralle kuntoon aika lyhyessäkin ajassa. Upeaa oli huomata, että vuosia sitten tehdyt pohjatyöt oli tehty hyvin ja koira muisti edelleen mitä siellä hakumetsässä pitää tehdä :)  Esineruudun opetin myös Woodille viimein ja se oli yllättävän kivuton juttu opettaa vaikka toisin ensin ajattelin :) Kesällä keskityttiin sitten tottiksiin. PK-esteet eivät tuottaneet ongelmaa Woodille joten tie kokeisiin alkoi olla auki. Harmittavasti meidän hakuhaaveet vähän kaatuivat sitten siihen, että Woody alko oireilemaan agilityn puolella ja vaikka homma saatiinkin nopeasti kuntoon, jäi minulle ajatus siitä, että voin vielä rikkoa rakkaan harrastukaverini. Haku sai siis jäädä PK-esteiden vuoksi kisaamatta meidän kohdaltamme. Katkera en silti ole. Kevätkausi hakumetsässä oli huippua aikaa ja nautimme siitä molemmat täysin rinnoin. Se on se pääasia. Ei välttämättä ne tulokset, vaikka komealta tietysti näyttäisivät nimensä edessä ;)

Woody Vöyrin kisoissa 2017 (C) Meeri Koski

 Kesäkuussa olimme Woodin kanssa mukana Sievin kennelkerhon joukkueessa agilityn SM-kisoissa. Jos oikein katsoin, niin oli Woody ainoa rotunsa edustaja - yllättäen ;) Joukkueradalta teimme puhtaan suorituksen joskin ihanneaika ylittyi aika roimastikin, kun varmistelin pahat paikat ;) Upea reissu taas kerran isoihin kisoihin ja vaikka joukkueemme ei tulokseen asti yltänyt kahden koiran hyllyttäessä, toivon, että vielä ensi vuonna päästään näihin karkeloihin mukaan :)

Woody ja toinen näyttelyserti :)

Heinäkuussa suuntasimme pitkästä aikaa näyttelyihin Woody pojan kanssa. Yleensähän olemme käyneet sitä yhtä tai kahta näyttelyä vuoteen lähinnä, että ei pääse kasvattaja sanomaan mitään ;) Tänä vuonna tämä ainokainen näyttelkäynti Saarijärvellä tuotti meille toisen SERTin kun tuomarina toimi Tino Penar Kroatiasta. Aikamoiset tuuletukset tuli kehässä tehtyä ja näin olisi Woody siis yhtä sertiä vaille Suomen muotovalio. Pitänee yrittää sen verran innostua enempi näyttelyihin, että tuon vimosen sertin ehtisi jostain saada :) Hauskaa meillä oli Woodin kanssa pitkästä aikaa kehässä ,joten siltä osin ei ole ihan niin vastenmielistä tuo kehässä pyöriminen :)

Woody Sievin kisoissa kesäkuusa 2017 (C) Kaarina Pesonen

Elokuussa meidän upeasti alkanut vuotemme sai pienen kolauksen, kun Woody alkoi todenteolla sössiä agilityn keppejä. Samaa ongelmaa oli ollut jo pitkin kevättä, mutta aina aika ajoin homma toimi edes vähän paremmin. Ylivieskan agilitykisoissa sitten kepit taas jäivät kesken ja treenikaverini tuli myös sanomaan, että Woody hyppää oudosti. Siihen jätin meidän kisat siltä erää ja varasin samantien Woodille ajan hierojalle, koska lähinnä lihasperäinen ongelma tuli mieleen koiran ollessa luustoltaan täysin terve ja vasta kuvattu. Hieroja saatiin heti seuraavalle viikolle ja hän totesikin Woodin lapojen olevan totaalisen jumissa. Tunnin hieronnassa saatiin lavat auki, mutta varmuuden varalta varasin vielä ajan Jaana-Kaisa Timoselle. Timosen käsittelyssä ei Woodista löytynyt mitään radikaalia ja lupa agilityn jatkamiseen saatiin :) Seuraava hieronta on Woodilla lokakuussa ja jos silloin ei ole lavat menneet lukkoon uudestaan, niin saa huokaista aika lailla kokonaan helpotuksesta :) Hieman itseä saa syyttää, kun ei ole ajoissa ruvennut huollattamaan raskasrakenteista agilitykaveriani vaikkei aiemmin ole mitään ollutkaan. Tämäkin jumi olisi voitu jo ennalta ehkäistä ;)

Miksi Woodin lavat sitten menivät jumiin on tietysti mysteeri johon ei täyttä ratkaisua löydy. Yksi vahva epäilys on ,että kun kesäkuussa treenasin 10 päivässä sille rallytokon voittajaluokkaa varten oikealla puolen seuraamisen kuntoon, on se voinut saada aikaan jumin. Koira joka on lähes 7 vuotta elämässään seurannut aina vasemmalla, joutuu käyttämään itselleen ihan uusia lihaksia oikealla seuratessaan. Ja kun tämä tehdään kuntoon 10 päivässä, on treenimäärä sellainen, että itse kullakin olisi lihakset jumissa joita ei ole tottunut käyttämään. Toinenkin epäilys minulla on jumin aiheuttajasta, mutta koska se on vain epäily, en viitsi sitä edes tähän kirjoittaa ja aiheuttaa mielipahaa kenellekään :) no oli syy mikä tahansa, niin tällä hetkellä olen tyytyväinen että koira on taas täysin kunnossa :)

Woody Rallytokon SM kisoissa 2017 (C) Marika Vähämaa

 Elokuussa kilpailtiin Woodin kanssa rallytokon SM-kisoissa Sievin kennelkerhon joukkuetta edustaen. Ihmetyksekseni oli Woody ainoa valkkari myös näissä kisoissa? :/ Kisaluokkamme oli voittajaluokka, josta olimme kesäkuussa hakeneet hyväksytyn tuloksen Sievin kisoista. Kyllä ne vaan nuo isot kisat jännittävät aina melkoisesti, etenkin kun tekee hommia koko joukkueen eteen. Tänä vuonna kävi tunteet melkoista vuoristorataa päivän aikana. Woodin kanssa alkurata sujui varsin hyvin, joskin minulla ei ollut ihan normaali Woody kehässä kun koirapojan mahaa tuntui nipistävän tiukan eläinlääkäritarkistuksen jäljiltä. Yhdellä kyltillä sitten jo suorittaessani rupesin miettimään, että saikohan koira istua eteeni sillä kyltillä vai pitikö sen jäädä seisomaan. Suoritin kyltin kuitenkin lähes loppuun asti yrittäen muistaa miten se piti oikeasti tehdä. Siinä hämmästellessäni ohjasin Woodia hieman hutiloiden ja suoritin loppu kyltin joka tapauksessa väärin. Uusimaan siis ja tällä kertaa ajatuksena, että nyt teen niin nopeasti, että Woody ei ehdi istua eteeni. Mut siinähän se taas istua naputti edessäni ja minun päässäni ajatus, että mokasin SAMAN kyltiin uudestaan. Eli saldossa olisi jo aika hirmuisesti miinuksia. Toiseksi vikan kyltin jouduin myös uusimaan kun tein suorituksen niin lähellä kylttiä, että Woody kiersi kyltin. Erittäin epävarmana maaliin ja selkäpiissä pelko, että saatiinko me edes tulosta minun söhläilyjeni takia. Lisää huonoa oloa toi tietoa, että meidän joukkueemme toinen ylempi koirakko ei saanut tulosta, joten Woodista oli kiinni saako koko joukkue tulosta. Melko maassa oli mieli. Minun mokani. Mutta sitten alkoi kännykkä pilistä ja kaverit laittaa viestiä, että Woody on saanut 92 pistettä ja oli silloin toisella sijalla koko voittajaluokassa. Jiihaa! En siis möhlinytkään sitä yhtä kylttiä, mutta otin siitä kyllä turhan uusinnan ja näin ollen -3p ;) Lopputulemana Woodylle siis 92p ja sijoitus 4/23. Vain ajalla hävittiin kolmanneksi tulleelle jolla oli sama pistemäärä. Lähellä oli siis isot palkintopallit isoissa kisoissa ;) Hieno Woody! Ylpeä olen tuosta koirasta näillä treenimäärillä tähän lajiin ;)

Katso rallytokon Sm kisojen voittajaluokan video tästä! (pahoittelut huonosta kuvan laadusta)

Woody Sievin kisoissa kesällä 2017 (C) Kaarina Pesonen

Elokuun lopussa kisattiin agilityn pm kisat. Hieronta oli tehnyt tehtävänsä ja sain päästellä radoilla rakkaan agilitykoirani kanssa. Vauhtia ei puuttunut, sillä esimerkiksi hypäriltäkin ehdittiin keveästi ihanneaikaan VAIKKA yksi hyppy juostiin ensin ohi. Ihan eri meininki siis mitä koko tänä keväänä. Nollia ei pm kisoissa tänä vuonna juostu kun hieman lensi rimoja ja rengastakin, mutta kaksi tuloksellista rataa, joka riitti sijaan 7. maksien piirimestaruuksien yhteenlasketuissa tuloksissa. Saa nähdä vieläkö ensi vuonna meillä riittää kunto näihin skaboihin ;)

Katso video pm kisojen hyppyradasta Woodin osalta tästä!

Woody ja eka agiSRTI -> valiokello käyntiin :)

Syyskuun alussa käytiin kisaamassa Kajaanissa agilityssä. Sieltä kotiin tuomisina oli ensimmäinen SERTi agilityn kolmosluokasta ja näin ollen saatiin Woodin agility valiokello käyntiin! Uskomatonta! Niin uskomatonta, että ei meinaa löytyä sanoja ;) Nyt on ainakin intoa ja motivaatiota ja koira kuosissa, joten katsotaan riittääkö meillä aika haalia lisää sertejä ;) Uskomatonta, kerrassaan ;)

Woody Vöyrin kisoissa 2017 (C) Meeri Koski

Eilen ehdittiin vielä Woodin kanssa tarkastamaan ovatko sen silmät ja polvet edelleen terveet ja ovathan ne! Täysin tervein paperein siis jatketaan eteenpäin melkein 7 vuotiaan Woody-koirasen kanssa. On se sellainen elämän manteli, että suu menee väkisinkin aina hymyyn kun siitä puhuu ;)

Siinäpä pikakelauksella meidän vuotta 2017. Toivottavasti nyt jatkossa hieman tiheämmin olen kirjoittelemassa siitä mitä me on touhuttu :)

Vuosi 2016 paketissa, mitäs vuonna 2017? ;)

Giara ja Woody lepäilemässä, jotta jaksaa uuteen vuoteen! ;)

Niin se vuosi taas hurahti Huiskuhäntien elämässä. Kiitollinen olen, että edelleen kaikki nämä kolme karvaturria elämääni ilahduttavat. Vanhuskoirien kanssa kun jokaisesta päivästäkin saa olla kiitollinen. Kaikinpuolin vuosi 2016 antoi paljon hyvää. Koirat olivat terveitä, lukuunottamatta Giaran pieniä vanhuudenvaivoja ;) Teimme yhdessä monia mukavia reissuja, tapasimme koira- ja ihmisystäviä ja tulipa Woodin kanssa joku haavekin toteutettua kisarintamalla :)

Giara 12 v

 Giara täytti vuoden aikana 12 vuotta. Ikävä on myöntää, mutta kyllä vuosi 2016 toi meille sen vanhuskoiran perheeseen. Giara teräsmuori olisi päältään varmasti edelleen se sama pirteä kaveri kuin aina tähänkin asti, mutta kroppa ei ihan enää pysy menossa mukana. Kevät talvella alkoi ensin kuulo heiketä ja nyt voin sanoa, että Giara taitaa olla menettänyt kuulonsa ihan kokonaan. Onneksi ehdin ruveta reagoimaan asiaan ajoissa ja ehdin opettaa joitakin käskikäskyjä sekä pimeällä taskulampun välähdyksestä luoksetulon. Näillä eväillä pärjätään jo pitkälle vaikka kuulo olisikin kokonaan pois pelistä ;)

Woody ja Giara Rokualla 2016

Kuulon lisäksi on osa energiasta annettu jo nuoremmille. Giara nukkuu ja paljon, välillä niin sikeästi että se ei herää vaikka pommi räjähtäisi vieressä. Mutta olen ajatellut, että uni tekee vanhalla hyvää, nukkukoon vain :) Lenkeillä kuitenkin mukana on se sama reipas Giara kuin ennenkin. Keppiä haetaan ja riehutaan sen kanssa ympäri pihaa. Lenkin jälkeen vain uni maistuu hieman paremmin kuin ennen ja ehkä ihan niin mahdottoman pitkiä polkuja ei enää lähdetä kulkemaan ;)

Giara rakkaan keppinsä kanssa kesällä 2016

Vuodelle 2017 toivon, että Giara saa viettää vielä monia iloisia päiviä. Toivon, että vanhuuden vaivoja ei enää enempää sille kertyisi ja toivon myös, että jos meidän yhteinen polkumme on päättyvä tulevana vuonna, saisi Giara lähteä saappaat jalassa, tehden sitä mitä se rakastaa. Giara on aina ollut sellainen energiapakkaus, että en haluaisi nähdä sen vain hiipuvan pois. Giara ansaitsee enemmän. Tottakai eniten toivon, että vuoden päästä voisin edelleen kirjoitella kuluneesta vuodesta myös Giaran osalta ja yhteinen polkumme jatkuisi eteenpäin. Pieni realisti alkaa kuitenkin herätä sisälläni, timantitkaan eivät ole ikuisia.

Wanda Wandaali

Perheemme toinen vanhus Wanda 10v sen sijaan porskuttaa eteenpäin paremmin kuin olisin voinut kuvitellakaan. Vuosi 2016 oli sille hyvä vuosi. Nutrolinin Nivel-valmisteen avulla sen liikkeet paranivat jotenkin merkittävästi ja välillä ihan unohdan, että kyseessä on koira joka 3 vuotta sitten sai lähes kuolemantuomion rikkinäisen polvensa takia. Vuonna 2016 huonoja päiviä oli vain muutama ja sen sijaan sain nauttia reippaasti ja puhtaasti liikkuvan, aina iloisen Wandan seurasta reilusti yli 300 päivänä.

Wanda ja Woody pesuhetken jälkeen ;)

Vuodelle 2017 toivon, että Wanda saa jatkaa kivutonta elämää: noutaa keppejä, uida, pelastaa kiviä montun pohjalta, repiä risuja, leikkiä Woodin kanssa ja nuuskutella maailman tuulia. Ja toivon myös, että jos se päivä osuu kohdalle, että Wandan silmistä sammuu se elämän liekki ja häntä ei enää heilu kahtasataa pienimmästäkin ilosta, minulla on voimia tehdä se paras päätös ystävälleni. Ja eniten toki toivon, että vuonna 2017 minun ei tarvitse tällaisia asioita edes miettiä vaan saan vain nauttia Wandan seurasta <3

Woody Rokualla 2016

No entäs sitten Woody poika? Minun pikku pennelini täytti vuoden 2016 aikana 6 vuotta. Voi kauhia mihin se kaikki aika on mennyt? No, Woody pojalla ei paljon vaihtoehtoja ole, se on minun rakas harrastuskumppanini eikä onneksi ole miltään osin eläkeikää nähnytkään ;)

Woody ja Henna SM tokoissa 2016

Woodin kanssa vuosi 2016 antoi paljon. Mutta paljon haaveiltua jäi myös tekemättä ;) Koiraa en voi kyllä syyttää vaan ihan itseäni. Tämä vuosi on mennyt enemmän tai vähemmän yhteisen hyvän eteen toko-ylituomarikortin ja koiraurheilukeskus Sievä hankkeen myötä , mutta lupaan, että vuosi 2017 on taas omistettu omien koirien treenaamiselle :)

Seuraamista Tokon SM-kisoissa 2016

TOKOn saralla kisasimme voittajaluokassa 3 kertaa: rotumestaruustokoissa 3-tulos sij 2/3 ja joukkue hopeaa, SM-tokoissa Sievin kennelkerhon joukkueessa 0-tulos ja sitten vielä syksyllä kävimme yhdessä kokeessa josta jälleen saaliina 3-tulos. Positiivista oli, että Woody pystyi kyllä tekemään 8-10 liikkeitä kaikki ne, jotka se osasi. Negatiivista oli varmasti se, että edelleen kaukot ja ruutu osattiin  nollata lähes joka kokeessa. Niitten osalta ei voi kuin katsoa taas kerran peiliin ja luvata, että vuonna 2017 opetan ne Woodille kunnolla :) Woody on siitä mahtava kaveri tottelevaisuudessa, että sen minkä se on kerran kunnolla oppinut, se kyllä tekee lähes poikkeuksetta. Vire ongelmia ei ole, eikä kokeissa laamailla. Uusien liikkeiden oppiminen taas ottaa oman aikansa ja minun pitäisi muistaa se tämän koiran kohdalla ja oikeasti panostaa uusien liikkeiden opettamiseen hippusen enemmän ;) Toki esim. ohjattu nouto opeteltiin vuonna 2016 ja joka kokeessa se taidettiin 9 tai 10 arvoisesti suorittaa. sama draivi nyt vain ruutuun ja kaukoihin, niin uskallan asettaa vuoden 2017 tavoitteeksi sen 1-tuloksen voittajaluokasta tokon saralla :)

Woody ja rotumestaruustokon tuplahopeat ;)

Rallytokossa kisasimme vuoden 2016 aikana 3 kertaa. Ensimmäiset kisat avoimessa kävimme Himangan tuplakisoissa, joista komeasti nappasimmekin pistein 99 luokkavoiton ja pistein 86 kolmannen sijan. Näiden sijoitusten ja pisteiden turvin pääsimme edustamaan Sievin kennelkerhoa Sm rallytokoihin, joista sitten haalimme kasaan viimeisen avoimen luokan tuloksen 86p ja sitä kautta RTK2 koulutustunnuksen. Hieman jäi harmittamaan yksi epäonnistunut liike SM-kisoissa sillä muuten tehtiin vallan mainiota rataa siellä ;) Rallytokon osalta en vuodelle 2017 aseta sen kummemmin tavoitteita. Katsellaan treenaillaanko voittajaluokan asioita kuntoon vai jätetäänkö tämä laji hautumaan sinne eläkepäiville :)

FH-jäljelle ei vuonna 2016 ehditty vaikka haaveissa se kyllä oli. Treeneissä koira toimi hyvin ja toukokuussa ajeltiinkin jo kovasti kisamittaista jälkeä kokeilumielessä. Tässä asiassa pitää nyt ottaa itseä niskasta kiinni ja asettaa ne tavoitteen vuodelle 2017: FH-koe, meni syteen tai saveen :)

Woody piirimestaruushopeaa agilityssä 2016

Ylläripylläri, vuoden 2016 aikana meidän selvästi menestyksekkäin laji oli agility! Vuosi 2016 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jonka juoksimme 3-luokassa. Vuoden ajalta kertyi 35 starttia 3-luokassa ja niistä 25 oli tuloksellisia. 0-tuloksia keräsimme 6 kipaletta ja näiden lisäksi yliaikanollia melkoisesti ;) Vuoden kohokohtia oli päästä edustamaan Sievin kennelkerhoa SM-agilityjen joukkuekilpailuihin, missä valitettavasti meidän varma suorittamisemme ei tällä kertaa ihan onnistunut. Kokemusta rikkaampana kuitenkin ;) Kirsikkana kakun päällä Woody nappasi Keski-Pohjanmaan kennelpiirin piirinmestaruushopeaa kovassa sakissa Kokkolasta lokakuussa. Se tunne siellä finaaliradalla oli jotain uskomatonta. Koskaan, kaukaisissa unelmissanikaan en ollut kuvitellut, että meidän kahden untuvikon tie agilityssä voisi viedä näin pitkälle!

Woody pm tokoissa 2015

Agilityn saralta vuodelle 2017 asetan tavoitteeksi, että pysymme terveinä molemmat ja voimme jatkaa tätä meille kummallekin niin rakasta lajia. Alunperin en ollut ihan varma, tulemmeko enää jatkamaan kisaamista, mutta Woodin saamat terveystulokset syksyltä 2016 toivat varmuutta päätökseeni, että eteenpäin mennään. Woody kuvattiin kauttaaltaan läpi ja lonkat ja kyynärät olivat edelleen priimaa. Selästä otettiin viralliset lausunnot, joiden mukaisesti selkä oli täysin terve niin LTV:n VA:n kuin se tärkeimmän spondyloosinkin osalta. Mitäs sitä tervettä harrastuskaveria eläkkeelle jättämään? ;) Näin ollen ainakin vuoden 2017 meidät voi vielä nähdä agiltiyradoilla kiitelemässä. En suorastaan malta odottaa, sillä sen verran vikkelää alkoi meno olla vuoden 2016 lopulla ;)

Summasummarum, Huiskuhännistä kaksi tulee nauttimaan eläkepäivistään ja yksi jatkaa Hennan kanssa harrastuspolkuja eteenpäin ;)

Huiskuhännät toivottavat myös oikein onnellista ja menestyksellistä uutta vuotta kaikille kavereilleen! Kentillä tavataan! :)