Mitäs me saatiinkaan aikaan vuonna 2015? :)

Giara, Henna ja Woody syksyllä 2015 (C) Iina Pehkonen

Perinteisesti olen aina vuoden vaihteessa kirjoittanut menneen vuoden tapahtumista lyhyen koonnin ja samalla kertonut minkälaisia suunnitelmia meillä on tulevalle vuodelle Huiskuhäntien kanssa :) Tänä vuonna päätin jakaa tämän tekstin kahteen osaan. Ennen vuodenvaihdetta muistellaan kulunutta vuotta ja vuoden vaihduttua istutaan alas kirjoittamaan tulevan vuoden suunnitelmista, haaveista ja tavoitteista :) Tässäpä ensin siis kirjoittelua vuodesta 2015 :)

Vielä kerran pääsi Giara agilitaamaan ;) (C) Iina Pehkonen

 Aloitetaan muistelot joukon vanhimmasta eli tänä vuonna 11-vuotta täyttäneestä supermummo Giarasta :) Vuosi sitten kirjoittaessani tavoitteita vuodelle 2015, en Giaran kohdalla juuri muuta tehnyt kuin jossittelin ;) Mummokoiralla alkaa ikää olla sen verran, että lähinnä olen onnellinen jokaisesta terveestä päivästä jotka se kanssani täällä viettää. Jotakin kuitenkin saatiin aikaan vuonna 2015 mummosenkin kanssa, vaikka lähinnä keskityimmekin hauskanpitoon treeneissä ja arjessa :) Hauskanpidon ohessa kuitenkin yksi titteli vielä Giaran nimen eteen saatiin: RTK1 ! :) Giara kilpaili rallytokon alokasluokassa vuoden aikana kahdesti saaden molemmilla kerroilla hyväksytyn tulokset ja niinpä sillä oli kasassa 3 ALO1-tulosta ja koulutustunnus plakkarissa :) Ja rallytokon siivellä tehtiin me jotakin sellaistakin mitä en koskaan, en koskaan, uskonut, että Giaran kanssa tulen tekemään: kävimme nimittäin edustamassa seuraamme Sievin kennelkerhoa SM-rallytokoissa joukkuekisan muodossa ja sieltähän tuo koulutustunnuskin sitten mukaan napsahti :) Hieno mummo-koira! Vuosi vuodelta tämän arvonsa tuntevan rouvakoiran käytös vain paranee, ihana, rakas Giara <3

Wanda the pusukoira <3

No entäpä sitten rakas Wanda? Wandalle vuosi sitten toivoin kivuttomia ja elämäni iloisia päiviä. Niitä olen onnekkaana myös Wandan kanssa saanut. Wandallahan on siis parivuotta sitten diagnosoitu rikkinäinen polvi kera nivelrikon ja silloin ennuste oli todella huono. Oma ajatukseni on ollut, että niin kauan kuin Wandan silmissä palaa elämänliekki ja häntä heiluu iloisena ja onnellisena eikä askel paina, niin kauan Wanda saa elää ja nauttia elämästä. Vuonna 2015 tuli myös se hetki, kun nuo kriteerini eivät täyttyneet ja se oli raskas hetki se :( Olin ollut viikonlopun reissun päällä ja koirat olivat avopuolisoni Jarin hellässä hoidossa. Palasin reissultani ja sunnuntaina Wanda olikin ihan o.k. Maanantaina se sitten yhtäkkeä romahti ihan täysin. Se ei päässyt ylös ilman apua, se huusi kipuhuutoa yrittäessään nousta ja sen ilme kertoi, päästä minut pois. Itkun ja järkytyksen seassa varasin Wandalle jo aikaa viimeiselle matkalle, olin luvannut sille, että sen ei tarvitse kärsiä. Ensiavuksi sain koiraparalle kipulääkkeet yön ajaksi ja seuraavana päivänä piti olla se meidän viimeinen yhteinen matkamme. Seuraavan päivän valjetessa olikin sitten kaikki muuttunut. Wanda oli oma iloinen häntää heiluttava kaveri ja mistään kivuista ei ollut tietoakaan. En oikein vieläkään voi käsittää tilannetta. Eläinlääkärin kanssa keskusteltuamme päätimme antaa Wandalle vielä mahdollisuuden: tulehduskipulääkekuuri matkaan ja samalla aloitimme myös Nutrolin Nivel-valmisteiden syötön vaikkakin niiden tehoa itse kovasti epäilin. Päivä päivältä Wanda voi paremmin ja nyt pari kuukautta tapahtuneesta, niin Wanda voi paremmin kuin vuosiin! Kivuista ei ole tietoakaan, se liikkuu tasapainoisesti ja kepeästi. Häntä heiluu ja silmissä palaa se elämän halun liekki, joka siellä kuuluukin palaa. En tiedä, voin vain spekuloida, mutta luulen, että mahdollisesti kipu ei ollutkaan rikkinäisessä jalassa vaan Wandan selässä, josta myös silloin parivuotta sitten löydettiin lievä spondyloosin alku yhdestä nikamavälistä. Ehkäpä Wandalla oli menossa siinä se kipeä vaihe ja kipulääkekuuri auttoi sen yli ja selkä on taas luutunut? Ehkä polvessa oli tulehdusta, joka tuli kuntoon lääkekuurilla? Ehkä? Nyt Wandan kanssa eletään päivä kerrallaan. Sen kuntoa seurataan tarkasti ja Nutrolinin Nivel-valmisteiden syöttyä jatketaan, koska pakko minun on vain myöntää, että ihan eri liike on koirassa nyt ;) Vuosi 2015 oli siis Wandan kanssa toisaalta todella onnellinen, vaikkakin sinne mahtui tuota surua ja murhettakin. Enemmän meillä kuitenkin oli niitä terveitä ja onnellisia päiviä, mitä tuo nappisilmä ansaitseekin <3

Woody-poika (C) Iina Pehkonen

 Sittenpä viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisempänä elämän mantelini, Woody ;) Vuosi sitten olin asettanut Woodille ja itselleni useampiakin tavoitteita. Moni niistä oli ehkä ennemminkin haaveita, mutta niiden eteen yritettiin toki tehdä töitä. TOKOn osalta tavoitteenamme oli saavuttaa voittajaluokan ykköstulos ennen uusien tokosääntöjen astumista voimaan, agilityssa pääasia oli, että kokeilemme millaista meno on kakkosluokassa ilman sen suurempia tavoitteita ja FH:ssa haaveilin FH1-koulutustunnuksesta. Lisäksi tavoitteisiin oli asetettu, että Woodista tulisi isä ;) No, mitäs sitten vuoden 2015 aikana saatiinkaan aikaan? ;)

Ruutuun! (C) Hanna Kankaanpää

 Tokon osalta ei ihan ylletty niihin tavoitteisiin joita olin meille asettanut. Kaukokäskyt ja ruutu osoittautuivat haastavemmiksi mitä olin kuvitellut ja niitä ei vanhojen sääntöjen aika saatu riittävän kuntoon, että ykköstulokseen olisi ollut mahdollisuus. Kolmesti kuitenkin kisattiin voittajaluokassa, toukokuussa rotumestaruustokoissa saimme 3-tuloksen kun kaukot ja ruutu nollattiin. Jälkeenpäin jäi hivenen harmittamaan, että ruudussa liian myöhään koiraa käskytin sillä ykköstulokseenkin olisi ollut sangen hyvät mahdollisuudet ilman kaukojakin ;) 

Video rotumestaruustokosta

Jälkeenpäin, kun katselen rotumestaruustokossa kuvattua videota, niin voin todeta, että vaikka sitä ykköstulosta ei kasaan saatukaan niin on me menty kovasti eteenpäin ;) Luoksetulo ja noudot suoritetaan paljon paremmalla vauhdilla nyt mitä tuolloin, seuraaminen on pysynyt yhtä makeasti kasassa, ruutu onnistuu nykyään, kaukotkin toimivat jo kohtuudella ;) Kovin kesken oltiin vielä toukokuussa kuten videoltakin näkee ;)

Seuraamista SM-tokoissa 2015 (C) Kaarina Pesonen

Rotumestaruustokon lisäksi kävimme Woodin kanssa Sievin kennelkerhon joukkueen mukana SM-tokoissa hakemassa 0-tulokset. Kaukot ja ruutu nollille kesken kun olivat ja lisäksi kämmättiin tunnari yhdessä ja metallinoudon kämmäsi ohjaaja kun ei osannut heittää kapulaa 10 metriin ;) Heinäkuussa kisattiin vielä Piirimestaruustokoissa Pipa Pärssisen tuomaroimana ja sieltä saatiin kasaan myös VOI3-tulos ruudun ja kaukojen mennessä nollille. Uusien TOKO-sääntöjen astuttua voimaan 1.8.2015 oli meillä ruudun ja kaukojen lisäksi uusina liikkeinä L-liike sekä ohjattu opettavana, joten TOKO kisaamiset jätettiin PM-tokoihin ja loppuvuosi keskityttiin treenaamaan uudet ja vanhat liikeet kuntoon :) Vuodelta 2015 siis TOKOn saralta kasassa VOI3-tulos, hyvää kisakokemusta ja luottoa koiraan, että se kyllä tekee juuri sen mitä se osaa :) Hyviä treenejä oli paljon ja moni asia on mennyt jo rutkasti eteenpäin, ei ollenkaan siis hullumpi vuosi vaikka tavoitteisiin asti ei yllettykään :) 

Woodi Seinäjoen agikisoissa 2015 (C) Sami Ritoniemi

Agilityn saralta en vuodelle 2015 ollut asettanut muita tavoitteita kuin, että käydään siellä kakkosluokassa kisaamassa. Jotenkin minulla oli ajatus, että meidän menolla siellä ei enää pärjäisi, mutta taisinpa aliarvioida niin itseni kuin koiranikin ;) 17 rataa käytiin kakkosissa juoksemassa ja niistä 5 oli HYLky ratoja, pari rataa yhden riman tiputuksen verran vaille nollia, useampi yliaika nolla ja 6 puhdasta nollaa joista tietysti 3 sitten sellaisia että sijoituimme riittävän korkealle ja saimme menolipun kolmosluokkaan elokuussa 2015 :) Hieman siirto hirvitti, sillä jo kakkosissa näkyi, että meidän vauhti ei ihan tahdo riittää, mutta täytyy sanoa, että mitä pidemmälle vuotta mentiin, sitä nopeammin alkoivat radat sujua, myös siellä kolmosissa ;)

Yksi loppuvuoden agiradoista :) 

Samoissa kisoissa joissa noustiin 3-luokkaan, napattiinkin heti se ensimmäinen 0-tulos kolmosluokasta. Itsevarmuus ja luotto koiraan kasvoi roppakaupalla ja loppusyksyn kisoissa painettiin meille mielestäni melkoisen hyvällä draivilla :) 12 rataa ehdittiin juosta kolmosluokassa ja sieltä kaikkiaan saldona vuodelta 2015 2 kappaletta puhtaita nollia, 3 yliaikanollaa, yksi 5 virhepisteen rata ja loput sitten raakasti HYLkyjä, joskin suurin osa hyviä sellaisia ;) Agilityn saralla siis vuosi 2015 ylitti odotukset ja heti kunnolla ;) Suurin ongelma meillä on nopeuden kanssa ja siinäkin suurimmat aikamenetykset tulevat keinulta ja puomilta (kuten videoltakin näkyy ;) ). Näistä huolimatta meidän etenemät alkoivat loppusyksystä olla lähempänä 4 m/s kuin sitä 3 m/s jolla aikanaan aloitettiin ;) Maltetaankohan me lopettaakaan tätä lajia kuten vuosi sitten suunniteltiin? ;) 

Jälkipellolla joskus vuonna 2014 ;)

Jos jossakin lajissa mentiin vähän yli odostusten, niin peltojäljellä sen sijaan oli kyllä niin musta vuosi, että melkein teki mieli heittää hanskat tiskiin kokonaan. Koko kautena 2015 kävimme pellolla yhteensä 5 kertaa, 5 vaivaista kertaa. Tämän piti olla se meidän kisakesä kun tekniikka on jo hallussa ihan pilkun tarkasti ja enää tarvittiin vähän uskoa ja kestoa. Aina ei kuitenkaan mene niinkuin on suunnitellut ja tänä vuonna peltojäljen osalta ei sinne päinkään ;) Toukokuussa ehdittiin ajaa  2 hyvää jälkeä. Ensimmäisen ajelin päineni Woodin kanssa ja ilahduin, että se oli ihan samassa iskussa kuin syksyllä 2014. Toinen jälki ajettiin sitten Isopahkalan Samin valvovan silmän alla: kisamittainen jälki jossa oli niukalti ruokaa siellä täällä. Ja se jälki meni lopun pientä väsymistä ja herpaantumista lukuunottamatta upeasti! Sami kommentoikin, että nyt kerta viikkoon jäljelle, koiralle vähän sinniä että jaksaa vielä sen viimeisenkin kulman ja suoran samalla tarkkuudella kuin muut ja ei muutakuin kisapaikkoja metsästämään. Nyt ihan naurattaa, että toukokuussa tilanne oli vielä noin mainio. Siitä se alamäki sitten alkoikin. Yksi jälki käytiin ajamassa juuri niitetyllä heinäpellolla ja siellä loppujäljestä näin jo, että Woodin ajo ei ollut sille omintakeista. Seuraava jälki olikin sitten täysi katastrofi kun koira ensin kieltäytyi ajamasta jälkeä kokonaan ja minun - tyhmän! - painostettua se sitten sortui ajamaan valejälkeä erittäin uskottavasti. Jälkiremmi naulaan ja miettimään, että missä mentiin metsään. Onneksi ympäriltäni löytyy fiksua ja auttavaista väkeä, jotka lopulta saivat minun päähäni ajatuksen, että eihän osaava ja kokenut koira yhtäkkeä ilman syytä lopeta ajamista. Niimpä tietenkin, nenäpunkkihan sen täytyy olla. Nenäpunkkilääkitys päälle. Ei apua, haistamisongelmat siirtyivät jo TOKOn tunnariinkin. Toinen kuuri eri lääkettä jos eka ei purrutkaan. Ei auta, nenä ei toimi kunnolla. Jo lenkillä haistellessaan koira alkoi helposti ryystää. Sitten se välähti, yhden treenikaverini ajatus jo sieltä ensimmäisestä epäonnistuneesta jäljestä alkaen, olisiko nenään voinut mennä jotain joka ei tullutkaan ulos? Lääkärireissulle siis ja nenä huuhteluun ja niihän sieltä sitten löytyi koteloitunut heinänkorsi ja sitä myötä hieman kärsinyt nenäontelo. Tähän kun vielä lisättiin sitten muutaman viikon aika parantua kunnolla kun korsi oli saatu pois, niin sitähän oltiinkin sitten jo lokakuun loppu puolella. Selkeä päätös, että tänä vuonna ei pellolle enää mennä. Uuden vuoden vaihduttua kirjoittelen sitten, mitkä ovat ajatukseni kaudesta 2016 tämän erittäin surkean kauden 2015 jäljiltä ;)

SM rallytokoissa 2015

Vuosi sitten kirjoitin myös, että rallyTOKOa Woodin kanssa ei enempää kisata ennenkuin se on rutkasti vanhempi, sillä koin, että rallytokon kautta Woodille tuli paikattavaa etenkin seuraamiseen ja rutkasti. Noh, aina ei mene niinkuin suunnittelee ja niin vain Woodinkin kanssa kahdesti käytiin rallytokoa kisaamassa vuonna 2015 ja sitä kautta saavutuksena RTK1 koulutustunnus, joka saavutettiin hienosti SM-rallytokoissa Ylöjärvellä, kun olimme edustamasa niin ikään Sievin kennelkerhoa joukkuekilpailussa :) Alla vielä teille linkki Woodin menoon SM-rallyissa 2015

Woody SM-rallytokoissa 2015

Woody kera pienen tyttärensä ;)

 No, jos FH.n tai TOKOn osalta ei ylletty tavoitteisiimme, niin jotain paljon suurempaa saatiin kyllä aikaan ;) Woody nimittäin sai ihanan Leila-neitosen kanssa pyöräytettyä maailmaan 5 aivan valoittavaa nuorta valkoistapaimenkoiraa <3 Ihana on ollut vuoden mittaa seurata näiden lapsosten kasvua kohti aikuisuutta :) Woodin kanssa kovasti lähetämmekin pentusten omistajille terveisiä ja onnea uuteen vuoteen! :)

Aika Makioita vieraita ;)

Ron 7kk

Aika Makia viikonloppu oli, kun saatiin pitkästä aikaa Aika Makia vieras meille ;) 

Ron 7kk

Hui kauhia, kun Ron poika oli kasvanut sitten viime näkemästä. Loppu kesästä Oulussa käydessäni oli siellä Tytillä vielä ihan selvästi pentukoira, mutta nythän tästä oli kasvanut jo ihan kiva pikkumiehen alku <3 Luonteeltaan kaveri oli ihan samanlainen kuin kaikilla kerroilla kun olen häntä nähnyt: reipas, leikkisä, erinomaisesti koirankieltä puhuva kaveri <3 Pientä mörköilyä oli Tytin kertoman mukaan sattunut joitakin isoja matalaäänisiä miehiä kohtaan, mutta meillä Ron otti kyllä kaikki viikonlopun vieraat avosylin vastaan ja tuli ihan samalla tavalla "kotiin" kuin muillakin vierailukerroilla :) 

Kolme valkeaa lenkkeilee...

Koska Ron oli jo saanut kokoa ihan kiitettävästi (on itseasiassa isäukkoaan korkeampi!) uskallettiin myös Wanda tutustuttaa kunnolla tähän nuoreen mieheen. Ihan turhaan olin jännittänyt, että ottaako Wanda kaverin avosylin vastaan sillä niin hyvin tulivat nämäkin juttuun että ei huolen häivää :) Ron osoitti ihanan luonteensa vanhan rouvankin kanssa. Woodin kanssa Ron haastoi leikkiä välistä vähän turhankin tiheään ja isäukko pariin kertaan pojankoltiaiselle matalalla äänellä kertoi, että nyt ei leikitä. Wanda sai sen sijaan kulkeä lenkillä ihan rauhassa omia menojaan. Ron hyvin luki vanhaa rouvaa, että se kaipaa hieman enemmän omaa tilaa kuin isäukko ;) Muutoinkin koirankieli oli Ronilla upeasti hallussa, kovin muistuttaa Woodya <3

 

Ihan liian nopeaa vaan menee nämä viikonloput ja millään ei ehdi tehd kaikkea mitä tahtoisi Ronin ja Tytin kanssa touhuta. Onneksi pian lähestyy Viekkaan Valkeen ekat pentrutreffit ja siellä päästäänkin sitten näkemään lähes koko pentukatras yhdessä koos kera vanhempiensa :)  

Rallytokon SM-kisoissa kunnialla ja sitten ollaankin treenitauolla haluamatta :P

Hotellihuone kaverit :)

Nyt on kyllä taas oltu vähän luvattoman pitkällä päivityskatkolla ;) Paljon on ehtinyt tapahtua, hyvää ja huonoa, niin meidän laumassa kuin meidän läheistenkin laumoissa. Yritetään lähteä purkamaan näitä tilanteita nyt aikajärjestyksessä :)

ALOkas luokan rata :)

Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna suunnattiin Giaran ja Woodin kanssa kohti Ylöjärveä ja rallytokon SM-kisoja. Huiskuhännät olivat edustamassa Sievin kennelkerhon SM-joukkuetta alemman luokan koirakkoina. Vaikka jo pitkään olen mennyt niin TOKO- kuin agilitykisojakin ilman minkäänlaista jännittämistä, niin voin kertoa, että nämä tsempalot jännittivät sitten senkin edestä ;) En tiedä aiheutuiko jännitys siitä, että matkassa oli myös Giara, vai siitä että kyseessä oli laji, josta tiesin jo entuudestaan että en tunne sääntöjä tarpeeksi hyvin ;) Onneksi ihanaisen kenenlkerhon porukan kanssa päästiin pari kertaa porukalla treenailemaan ja kokeneemmat konkarit jakoivat meille vinkkejä ja ohjeita :)

(C) Hanna Kankaanpää

Meidän joukkueen pisteiden haalimisen aloitti Giara alokasluokassa. Ennen kehää oli Giara varsin hyvän oloinen. Teki reippaasti ja innolla ja oikein! Hieman oli huono arpaonni kuitenkin osunut meidän kohdalle ja Giaran kanssa suoritimme alokasluokan radan toisena ryhmässämme. Näin ollen minulla ei ollut aikaa viedä sitä autoon rataantutustumisen ajaksi vaan joukkueenjohtajamme Susanna toimi Giaran seuraneitinä sen ajan, kun minä olin tutustumassa meille varattuun rataan. Ihan rauhassa näytti Giara Susannan kanssa olevan ja näytti, että ei se siitä tilanteesta painetta ottanut. Kuitenkin heti kun astuin kehänauhojen sisäpuolelle valmiina suorittamaan, muuttui Giara kovin laamaiseksi kaveriksi. En tiedä johtuiko tilanne minun jännittämisestäni, taluttimesta vai mistä, mutta ihan oma koira ei kyllä kehässä ollut ;) Jotenkin me kuitenkin rata selvitettiin läpi vaikka siellä -10p virheitä otettiin ainakin kahdelta kyltiltä :P Lopputulemana 74 pistettä Giaralle ja RTK1 koulutustunnus sekä ohjaajalle kamalat paineet, että Woodin kanssa pitää tehdä yli 90p jotta joukkueella on mitään saumoja :P Ylpeä joka tapauksessa kuitenkin olin Giara neidosta, joka viikko sitten täytti upeat 11 vuotta :) Vanhassa muorissa ei paljoa ikä paina ja hienosti se osasi käyttäytyä suuressa maailmassa :)

Linkki Giaran suoritusvideoon :)

(C) Hanna Kankaanpää

Kauaa ei tarvinnut odotella, kun päästin Woodin kanssa suorittamaan samaa rataa. Woody herrakin oli alkuradan hieman unessa ja minulla oli SUURIA vaikeuksia päästä kääntymään vasemmalle ;) Kohtuudella kuitenkin selvittiin ja loppua kohden koirapoika tekikin oikein mallikkaasti hommia :) Isoimmat virheet otettiin vasemmalle 360 pyörimisessä, muutoin vain pieniä juttuja, onneksi :) Woodille siis myös RTK1-koulutustunnus ja  92p samalla joukkueelle :)

Linkki Woodin suoritusvideoon :)

SM Rallyjoukkue Sievin kennelkerho (C) Hanna Kankaanpää

Joukkueen kanssa oli mahtava loppupäivä jännittää toistemme tuloksia :) Valitettavasti meidän ylemmän luokan koirakoilla ei tällä kertaa mennyt ihan putkeen ja joukkue jäi ilman ylempien tuloksia. Onpahan kuitenkin nämäkin tsempalot käyty ja kokemusta rikkaampina ollaan meidän seurassa :) Itseä lämmittää myös ajatus, että jos nyt rallyä haluan enempi vielä kisailla niin sen pirun taluttimen saa heittää hiiteen, vihdoin ja viimein :D

Paraatipaikalla rallyTOKOn SM kisoissa :)

Samalla viikolla kun käytiin Rallytokon SM-kisat, kävi meillä myös hieman huonompaa tuuria. Woody nimittäin loukkasi jalkansa syöksyessään yhtä aikaa Giaran kanssa keppiin. Voin kertoa, että niin kamalaa huutamista en ole koskaan kuullut mitä Woody piti :( Alkuun Woody parka oli täysin kolmijalkainen, mutta iltaa myöten alkoi varaamaan sitten kevyesti jalalleen. Seuraavana päivänä astui jo ihan kunnolla ja loppuviikosta yhdessä Kaarinan kanssa katsottiin, että liikkeet ovat puhtaat ja uskalletaan lähteä rallytokon kisamatkalle. Luulin jo, että selvisin säikähdyksellä, mutta ihan niin hyvin ei mennyt sillä seruaavan viikon TOKO-treeneissä Woody alkoi yhtäkkeä ontua uudestaan. Ihana treenikaverini Sanna sitten vähän Woodin jalkoja katseli ja ongelma paikannettiin vasemman etujalan ranteeseen. Ontuminen onneksi jäi treenihalille ja illalla kotona liikkui taas koira ihan puhtaasti. Sen verran kuitenkin säikähdin, että nyt ollaan sitten agilitystä ja rankemmista TOKO-jutuista hyvällä tauolla, jotta jalka ehtii varmasti parantua kunnolla. Todennäköisesti joku pieni venähdys tms. siellä on sattunut. Eläinlääkäreitä olen jo kovasti konsultoinut ylireagoidessani, mutta olenpahan saanut vähän paremmin mielenrauhan että ei siellä mitään vakavaa ole :) Jos ontumista tämän tauon jälkeen esiintyy yhtään kertaa enään niin sitten mennään tutkimaan jalka perinpohjin, että mitä siellä on sattunut. Toivottavasti elukkalääkärit ovat kuitenkin oikeassa ja jalka on ihan kunnossa vajaan kuukauden päästä :)

Ninja 6 viikkoisena pentusena <3

Todella surullisiakin uutisia ollaan menneen viikon aikana saatu. Omat ongelmat tuntuvat aika vähäpätöisiltä niitten rinnalla. Wandan ja Dexun pentu Ninja (Safe Keeper´s Flower Power) jouduttiin valitettavasti lopettamaan 6,5 vuoden iässä :( Nipa oli jo jonkun aikaa sairastanut haiman vajaatoimintaa. Aluksi sairaus saatiin hyvin kuriin, mutta viime aikoina eivät hoitokeinot enää olleet tehonneet. Nipan omistaja Janina joutui tekemään sen raskaimman päätöksen rakkaan ystävänsä puolesta ja päästämään Nipan pois täältä. Nyt Nipa saa nauttia elämästään ilman kipuja jossain tuolla <3 Janinalle ja perheelle kovasti voimia suuren surun keskelle! Olette meidän ajatuksissamme <3



Kokkolan agilitykisoissa

Iisalmen kisoissa viikko takaperin (C) Mielikki Härmä

Niin sitä viikonloppuna taas liideltiin agilitykisoissa Woody pojan kanssa. Tällä kertaa Kokkolassa uudella yrityksellä Jari Helinin radoilla ;)

Kokkolan kisoissa 12.9 (C) Tuuli Oksalahti

Eka ratana oli hyppyrata. Melko koukeroa oli taas radalla osattu laittaa niiden ihanien juoksupätkien sekaan ja rataan tutustuessa meinasi minulla taas olla ongelmia löytää se hyvältä tuntuva ohjaus. Ongelmat kyllä huomasi sitten kun koiran kanssa radalle lähdettiin. Ainakin viidessä kohdassa rataa tajusin vain seisovani paikallani ja huitovani Woody paralle jotain epäselviä ohjeita. Epätoivoisesti yritin pitää sitä takanani vaikka tällä erää menohaluja koirapojassa olisi ollut ja sen kyllä huomasi sitten kun herralle antoi luvan lähteä etenemään ;) Ihan tyhmiä ohjauksia olin matkan varrelle suunnitellut joihin minulla ei ollut mitään mahdollisuutta ehtiä. Onneksi Woody oli kuitenkin kartalla ja maaliin selvittiin puhtaalla radalla meidän kaikkien aikojen nopeimmalla kisaradalla 3,91 m/s etenemällä :) Puhdas rata pari sekuntia alta ihanneajan eli eka kolmosten hyppyrata nolla plakkarissa :) Sijoituksena 8/37.

Pujottelu sujuu :)  (C) Tuuli Oksalahti

Toisena ratana lähdettiin sitten agilityradalle, joka tuntui omaan käteen paljon selvemmältä. Ohjaukset sain eka rataan tutustumisessa kuntoon ja niitten kanssa ei tarvinnut jäädä jännäämään. Kahden eka esteen jälkeen tajusin, että minulla oli kengän nauhat auki ja hieman jännitti loppurata Woodin kanssa juosta, että noinkohan me pysytään pystyssä ;) Eka puomilla Woody parka luuli, että oltiin keinulla ja ylöstulo ryömittiin jälleen etanavauhdilla. Keinukaan ei tänään kauhean sujuvasti mennyt, mutta uusintareissu puomilla sen sijaan mentiin täydellä laukalla :) Maaliin tultiin puhtaalla radalla, arvatenkin toki hieman yliajalla kontakteilla tuhratuilla sekunneilla. Treeniä siis niihin nyt oikeasti olan takaa ;) Tuloksena 4,87 mutta sillä upeasti sijoituttiin sijalle 3/37(!) Enpä olisi uskonut, että kolmosissa yliaikanollalla pääsee palkintopalleille ;)

Onnistunut puomille nousu hymyilyttää ohjaajaakin ;) (C) Tuuli Oksalahti

Kolmas rata menikin sitten sähellykseksi ja sieltä HYLky haettiin. Positiivista kuitenkin, että tällä radalla puomi suoritettiin taas erinomaisesti meidän menoon nähden :)

(C) Tuuli Oksalahti

Nyt sitten seuraakin hieman taukoa agilitystä kisojen osalta. Laitetaan nuo puomi ja keinu kuntoon, koska ne ovat meille jo useamman nollan kisoissa maksaneet ;) Muutoin olen kyllä tyytyväinen Woody-pojan menoon :) On se vaan niin loistava agilitykaveri :) 

(C) Tuuli Oksalahti

Peruutus suunnitelmiin..

Valitettavasti aiemmin ilmoitetut pentusuunnitelmat tälle syksyä Woodin ja Hallan osalta on peruutettu. Kiitos  kuitenkin kiinnostuneille, olen teihin jokaiseen vielä henkilökohtaisesti yhteydessä :) 

Pentue on peruutettu yhteistuumin Hallan omistaja Hennan kanssa. Tietoomme tuli asioita lähisuvuista, joista emme olleet pentuetta suunnitellessame tietoisia ja joiden kanssa emme halunneet ottaa tietoista riskiä. 

Mikäli kaipaat asiasta lisätietoja, niin niitä saa kysymällä :) Ja Woodin kanssa toivotetaan Hennalle ja Hallalle kaikkea hyvää jatkoon! :) 

Woody poika agiliitämässä ja penneli näytelmissä

Woody luontopolulla

 Viikonloppu kului tuttuun tapaan koiramaisissa merkeissä :) Lauantaina suunnattiin Woodin ja Giaran kanssa Iisalmeen agilitykisoihin Jari Helinin radoille. Giara toki oli mukana ihan vain turistin ominaisuudessa ;)

Woody Ylivieskan agikisoissa (C) Jussi Alahäivälä

 Iisalmen kisat pidettiin Sawon Tassut ry:n uudessa hienossa hallissa ja puitteet olivat kyllä mainiot! Ensimmäisenä ratana juostiin hyppyrata, jossa heti lähdössä ihanneajan kuultuani pyörittelin silmiäni, että meillä ei ole mitään mahdollisuutta pystyä haluttuun 3,8 m/s etenemään. Yrittänyttähän ei toki laiteta ja niimpä lähdettiin tekemään parhaamme. Rata alkoi melkoisen haastavalla hyppy, hyppy, kepit pätkällä johon en meinannut millään keksiä edes rataantutustumisessa järkevää ohjausta. Eikä homma helpottunut keppien jälkeen tulevien kahden hypynkään osalta. Joka rataantutustumis kierroksella kokeilin eri ohjausta ja mikään ei tuntunut oikein toimivan. Viiden eka esteen jälkeen rata olikin sitten todella mukavaa menoa ja sinne asti piti siis selvitä ilman suurempia mokia. No, meidän starttivuoromme tuli ja eihän se ihan mutkitta lähtenyt menemään. Woody meinasi eka hypyltä karata kepeille kuten pelkäsinkin, mutta uskoihan koirapoika onneksi käskyäni ja tuli suorittamaan sen toisenkin hypyn ennen keppejä. Loppu rata mentiinkin sitten yllättävän sujuvasti ja maaliin tultiin puhtaalla radalla tuuletusten kera :) Harmittavasti vain kuten pelkäsinkin, aika ei ihan riittänyt. Vajaa sekunti tuli meille yliaikaa, mutta toisaalta mahtava fiilis oli, että ilman eka esteiden menetettyjä sekunteja olisi me voitu pystyä tuohon mahdottomalta tuntuneeseen aikaan :) Ja joka tapauksessa tehtiin yksi Woodin nopeimmista radoista kisoissa 3,69 m/s etenemällä ;)

Woody Ylivieskan agikisoissa (C) Jussi Alahäivälä

 Toiselle radalla lähdettiinkin sitten asenteella, että ei me tuohon ihanneaikaan pystytä, mutta yritetään nyt tehdä edes se tulos :) Videolta katsoessani ihan hirvittää tämä rata, vaikka oli siinä hyviäkin osuuksia esimerkiksi hieman haastavassa keppikulmassa ;) Keinun hitaudesta ja puomin erittäin erikoisesta ylöstulosta huolimatta puhdasta rataa tehtiin ihan sinne loppusuorille asti, mutta sitten en oikein tiedä mitä tapahtui ;) Ohjasinko Woodia jotenkin kiertämään hypyn vai mitä tein, koska selkeästi meillä kahdella oli täysin eri suunta loppuradalla ;) Alla teillekin videota siitä ei niin onnistuneesta agiradasta ;)

Woody agility Iisalmi 5.9.2015 HYL

Woody Ylivieskan agilitykisoissa (C) Jussi Alahäivälä

 Kolmannelle radalle lähdin sitten ajatuksella, että nyt yritetään mennä niin lujaa kuin päästään. Jotenkin silti videota katsoessani ei etenkään oma liikkumiseni kauhean nopealta näytä ;) Rata menikin sitten alkumetreillä hyllytykseksi, kun yksi este hypättiin väärään suuntaan. Sen jälkeen selvästi rentouduttiin ja rata sujuikin kohtuu mukavasti ihan sinne viimeiselle hypylle asti jossa ohjaaja tekee jo jotain ihan kamalaa :P Tällä radalla ohjaaja myös laittoi woody pojan hyppäämään kontaktin rumasti alas puomilta tunkemalla kätensä eteen. Hyvin valaiseva oli siis saada video tästä niin tietää miten ei jatkossa toimi kisoissa kun ei tee niin treeneissäkään ;) Suuri kiitos kuvaamisesta Tanja! Näistä me opitaan :) Alla kolmannen radan video teillekin katseltavaksi ja kauhisteltavaksi ;)

Woody Agility Iisalmi 5.9.2015 HYL

Woody Ylivieskan agilitykisoissa (C) Jussi Alahäivälä

 Iisalmen kisoissa oli siis monenlaista muuttujaa. Woody kyllä jaksoi innolla kaikki kolme rataa, mutta taas näkyi meidän epävarmuus oudoilla kontaktiesteillä ensimmäisellä agilityradalla :/ Samoin näkyi myös se kuinka ohjaaja keksii ihan omiaan radoilla. Mutta näistä opitaan! Positiivista kuitenkin oli se, että me liikuttiin! Kolmannella agilityradalla olisi meidän vauhti riittänyt jos rata ei olisi ollut hylky heti alussa :) Posiitivista oli myös se, että selvisimme haastavista keppikulmista radoilla vaikka niitä ei juuri ole treenattu! :) Kontakteissa harmissani varasin meille sitten Sunnuntaille treeniaikaa Kokkolan halliin ja siellä käytiinkin sitten tekemässä kontaktitreeniä sekä varmuutta keinuun ja puomiin. Toivottavasti palauttelu treeni tuottaa tulosta :)

Giara ja Woody luontopolulla

 Kokkolan treenireissun yhteydessä käytiin myös pitkästä aikaa vähän vieraammalla maalla lenkillä :) Sievistä löytyi oikein upea luontopolku, joka Giaran ja Woodyn kanssa koluttiin läpi. Täytyy kyllä kehaista miten mukava harrastus on geokätköily, sillän ilman sitä olisi tämäkin paikka jäänyt kyllä löytymättä ;) 

Sunnuntaina saatiin sitten vielä upeita uutisia Woodin lapsosista :) Martta (Viekkaan Valkeen Aito Manteli) oli omistajansa Mariannen kanssa käynyt ensimmäisessä pentunäyttelyssään. Martta oli upeasti saanut KP:n ja ainoana valkkarina oli täten ROP-pentu! Matkahan jatkui sitten ryhmäkehiin ja siellä Martta nappasi upeasti RYP4-sijoituksen! Suuren suuret onnittelut Marianne ja Martta! Ollaan teistä niin ylpeitä! <3

Martta ja palkintosaalit (C) Marianne Kirjonen

Alla vielä Martan arvostelu tuolta pentunäyttelystä: Tuomarina Anita Al-Bachy
"Erinomaiset mittasuhteet. Kaunisilmeinen pää, oikeat pään linjat. Hyvä purenta, vahvat hampaat. Hieman vaaleat silmät. Erinomainen pigmentti. Hyvä kaula, tasainen selkä. Hyvä rintakehän pituus ja muoto. Lupaava eturinta. Hyväluustoiset oikein kulmautuneet raajat. Tiiviit käpälät. Hyvä häntä. Liikkuu vielä kapeasti takaa ja hieman löysästi edestä, mutta hyvällä sivuaskeleella. Hyvä karva ja väri."

Arkea ja ajatuksia

Woody ja kesän viimeiset auringot kotimontulla

Kesä alkaa olla ohi. Kesä jota ei kyllä tänä kesänä juuri ollut ;) Onneksi nyt ollaan saatu nauttia muutamista lämpimistä päivistä, syksyn kuitenkin iltaisin muistutellessa meitä saapumisestaan viilenevinä keleinä. 

Koirien kannalta kesä on ollut ehkä kuitenkin sangen mukava ;) Giarasta olen ihan täysin unohtanut, että sekään ei ole enää nuori koira. Koska helteitä ei ole juuri ollut, on se päästellyt menemään aivan kuin nuorempanakin kesäisin. ;) Woodin kanssa on pystytty agilitaamaan ja tokoilemaan hyvin, koska helteet eivät juuri ole meitä kiusanneet. Wanda-vanhuksellakin on ollut huomattavan paljon mukavampaa ilman liian lämpimiä kelejä, etenkin nyt kun häntä ei voi enää polvensa takia uittaakaan :/

Meillä tosiaan Wandan kanssa elettiin jo hieman surullisia aikoja, kun neito ei enää varannut kipeälle jalallaan ollenkaan pariin päivään. Onneksi kuitenkin nyt taas varaa ja liikkuu ihan puhtaasti ja kivuttoman näköisesti. Uimaan ei vain neitokaista enää päästetä, sillä se selkeästi jostain syystä sai jalan todella kipeäksi :/ Vaikeita aikoja silti eletään. Koira, joka on aina vastassa häntä heiluen ja kaksinkerroin. Päästään kuin pikku pentu. Yksi pirun polvi vain on jo aikansa elänyt. Mitään ei ole tehtävissä. Päässä pyörii vaikeita kysymyksiä siitä mikä on moraalisesti oikein. Missä vaiheessa minun on vain päästettävä irti. Missä vaiheessa se on parasta Wandalle, koska mitään muuta en sille halua kuin onnellista elämää.

Ainakin niin kauan, kuin näen Wandassa sen saman elämän ilon mikä siinä on aina ollut, niin kauan se saa elää iloista elämää nauttien niistä asioista mitä se rakastaa. Ainoa huoli on, että näenhän varmasti Wandan realistisillä silmillä?

Iloinen täytyy kuitenkin olla siitä, että 2 vuotta sitten saatiin Wandan ontumisesta murskatuomio. Ja tässä me ollaan 2 vuotta myöhemmin ja ollaan saatu elää täysin kivutonta ja vauhdin täyteistä elämää. Jokaisesta päivästä täytyy olla kiitollinen, etenkin nyt kun niitä ollaan saatu roppakaupalla. Toivottavasti näitä hyviä päiviä on vielä jäljellä, vaikka kiitollinen osaan olla jo siitä, miten monta sellaista päivää ollaan lisää jo saatu.

Rakkautta ilmassa ;)

 

Kuluneella viikolla ollaan kaiken kiireen keskellä ehditty Woodin kanssa tavata tällainen oikein viehättävä, avoin ja  ystävällinen valkkarityttö nimeltä Halla ;) Haaveissa olisi siis pikku Woodeja ja Halloja tämän vuoden lopulle tai ensi vuoden alkuun. Suunnitelmissa oleva yhdistelmä täyttää kaikilta osin Suomen Valkoinenpaimenkoira yhdistyksen jalostussuosituksen :) 

Mikäli yhdistelmä alkoi kiinnostaa, niin Woodiin saa tulla tutustumaan tänne Nivalaan ja saatetaanpa me vaikka johonkin päin vähän vastaankin ajella näytille :) Halla on vastaavasti tavattavissa Lapinlahdella :) 

Lisätietoja löytyy kotisivuiltani pennut-osiosta :) Suosittelen vierailemaan myös Hallan omistajan Hennan Any Man´s kennelin kotisivuillta :)

PM agikilpailut helteisessä Ylivieskassa

(C) Kaarina Pesonen

 Niin siinä vaan kävi, että onnistuneiden Oulun kisojen myötä, me pääsimme koittamaan onnea elämämme ensimmäisissä piirinmestaruus agikisoissa :) Helteinen ylivieska oli siis kisapaikkanamme kolmen startin verran. Eka radalla päästeltiinkin varsin mallikkaasti ja itse maaliin tullessa luulin, että nollan siis juoksimme. Ihan näin ei kuitenkaan ollut vaan tuomarin käsi oli puomin alastulokontaktilla heilahtanut ja niimpä siis viisi virhepistettä siltä radalta. Hieman ensin sapetti, mutta toisaalta taas, tuleehan noita kisoja ja jälkeenpäin videolta rataa katsoessani on kontakti kyllä siinä ja siinä ;) Tällä radalla oli kyllä Woodin kanssa loistava fiilis. Pari takaleikkaustakin tehtiin onnistuneesti ilman, että se verotti vauhtiamme ja voi sitä tunnetta, kun koirapoika paineli edelleni rohkeasti :) Ja kyllähän meidän jonkinmoista vauhtia on tämä rata täytynyt painaa, kun vajaa pari sekuntia mentiin alta ihanne ajan ja pelkkä keinun suoritus vei meiltä varmasti useampia turhia sekunteja ;) Alla teillekin tämä rata videolta ihasteltavaksi ja kauhisteltavaksi :)

Woodin agi rata Ylivieska 22.8

(C) Kaarina Pesonen

 Toiselle radalla lähdettiin sitten pää nollattuna ja ajatuksena, että nyt yritetään lähteä tekemään tulosta. Kyseessä oli nimittäin piirinmestaruuden ensimmäinen kisarata. Jotenkin en ihan täysin ollut rataantutustumisessa hereillä ja hoksannut mitenpäin radalla tulen koiran kanssa olemaan, sillä itse suorituttaessa huomasin pariinkiin otteeseen olevani väärällä puolen koiraa suunnitelmiini nähden ;) Videolta kuitenkin katsottuna olen oikeinkin tyytyväinen meidän menoon. Yksi hyppy meinattiin minun puutteellisen ohjaukseni vuoksi ohittaa ja siitä 5 virhepistettä napattiin, mutta ilman sitä rataa tehtiin puhtaasti ja hyvällä vauhdilla :) Kunnes saavuttiin sille kuuluisalle viimeiselle esteelle ;) En oikeasti tiedä mitä siinä tapahtui, että Woody juoksi siitä ohi, mutta sen tiedän että korjattavissa se tilanne olisi vielä ollut kun en olisi vain heittänyt jo hanskoja tiskiin ja lyhistynyt maahan naureskelemaan jolloin sain kuuliaisen koirapojan syliini yli viimeisen hypyn vääräänsuuntaan ;) Tätä kautta siis HYLky meille tältä radalta ja pm-kisaamiset sai unohtaa siihen ;) No, aika keltanokkiahan me vielä ollaankin, että ei ihan vielä tuon tason kisoissa kuulukaan meidän painia :) Alla jälleen teillekin katseltavaksi kisaratamme. Suosittelen äänien käyttöä, sillä sen verran teatraalisesti lähtee ohjaajasta lopussa ääntä ;)

Woodin toinen agirata Ylivieska 22.8

(C) Kaarina Pesonen

Helteisessä elokuun lauantaissa oli meillä vielä yksi rata juostavanamme. Rataantutustumisessa tunsin jo kuinka oma pää oli ihan pehmeänä ja minun oli oikeasti todella vaikea keskittyä miettimään miten minkäkin kohdan ohjaan. Keskittymisen puute näkyi kyllä sitten heti radallakin. Lähdin liian yhtäaikaa Woodin kanssa ja myöhästyin pahasti valssista 3. ja 4. esteen välissä minkä myötä ohjasin Woodin hyppäämään esteen väärinpäin. Tätä myötä viimeinen rata myös hylättiin. Videolta kun jälkeenpäin katselin suoritustamme niin lukuunottamatta tuota alun totaalista sähläystä josta video itse asiassa vasta alkaa, ei se meno hullummalta näyttänyt vaikka pitkä päivä oltiin helteessä kärvistelty ja kolmatta rataa jo samalle päivälle juostiin :) Woody on kyllä <3 

Woody hyppyrata Ylivieska 22.8 

Menolippu kolmosluokkaan! ;)

 

Niin siinä vaan kävi, että me napattiin menolippu kolmosluokkaan Oulun kisoista  8.8.2015! :) Neljälle radalle oltiin kahdelle päivälle Ouluun ilmoittauduttu ja eka radalla meidän meno sitten riitti ja SERTi matkaan ja samantien samana päivänä päästiin sitten korkkaamaan kolmostenkin radat ;)

 

Eka kolmosten rata tehtiin puhtaana, mutta pari sekkaa yliajalla. En voi kyllä Woodia tuosta yliajasta moittia, sillä itse tein yhden todella, todella typerän ohjauksen menettäen arvokkaita sekunteja ja lisäksi keinu meillä oli taas hieman enempi ryömimismallia kuin sitä mitä sen pitäisi olla ;) Puhdas rata kuitenkin ekalta kolmosten radalta, joten en voisi olla enempää tyytyväinen :) Sunnuntaina palattiinkin sitten uudestaan Ouluun vielä kahdelle radalle. Niistä ensimmäinenkin oli hyvin lähessä puhdasta rataa, mutta minä pöllö ohjasin Woodin hyppäämään yhden hypyn molempiin suuntiin :P Toiselta sunnuntain radalta sitten saatiinkin ihan uskomattomasti ensimmäinen kolmosten puhdas nollarata! Huippu viikonloppu siis takana! :) 

Seuraavaksi Woody starttaakin sitten KPK:n piirimestaruuksissa Ylivieskassa ja vieläkään en meinaa uskoa, että oikeasti me startataan kolmosissa ;) 

Piirimestaruustokoissa ja sitä kautta mietintää vireestä ja jännittämisestä..

Palkintojen jaossa piirimestaruustokoissa (C) Hanna Kankaanpää

Heinäkuun viimeisellä viikolla, viimeisten vanhojen tokosääntöjen mukaisten päivien aikana, käytiin Woodin kanssa pyörähtämässä piirimestaruustokoissa Sievissä. EVL:n sain ensin itse liikkuroida ja sitten oli meidän vuoro kilpailla itse voittajaluokassa. Hieman nolostikin meillä oli edelleen kaksi liikettä vaiheessa, mutta päätimme silti koittaa jos meillä olisi vähän onnea matkassa ennen sääntömuutoksia ;) 

Paikallaolo sujui hyvin kuten yleensäkin. Vähän oli jotain liikuskellut ja arvosanana tästä 9. Kun päästiin yksilöliikkeisiin, sain heti alussa huomata, että nyt ei ihan ole "oma" koira kehässä. Ensimmäisenä liikkeenä suoritettiin luoksetulo ja kyllä siinä oli tämän tytön leuka lattiassa asti kun luvan saatuaan Woody lähti tulemaan kuin "pommikone" minua päin. Normaalistihan Woody tulee omaa verkkaista vauhtiaan, usein reipasta ravia, joskus muutaman laukka askeleen sinne sekaan sotkien, mutta nyt se lähti niin, että maa pölisi ja tuli todella reipasta laukkaa minua päin. Kyllähän siinä jo tiesi, että ei paljon taida stopit onnistua ja niinhän se seisominen venyi aika pitkäksi ja maahanmenokin tultiin reippaasti tötsästä ohi. Arvosanana ansaitusti 5, mutta minua kyllä vain hymyilytti sillä toisaalta minua ei yhtään harmita jos tällainen vire Woodista alkaa nousta esiin ;) Seuraamisessa Woody teki omaa varmaa ihanaa tekemistään, mutta valitettavasti äänteli myös tällä kertaa joissakin sivuaskelissa ja liikkeille lähdöissä. Ääntelyn vuoksi seuraamisen arvosana tällä erää 8. Liikkeestä istuminen taisi olla ainoa liike, joka meillä oli parantunut aiemmista kokeista ja siinä ei enää minun tarvinnut tehdä mitään hidastelu jippoja. Arvosanaksi siitä 9,5 :) Ruutu nollattiin jälleen, tosin tällä kertaa se kyllä löydettiin ja sinne reippaasti mentiin, käskystä kääntyi, muttei sitten pysähtynyt vaan lähti vain takaisin minun luokseni? Liikaa ollaan ilmeisesti panostettu ruudun löytymistreeneihin ja unohdettu se, että siellä pitäisi sitten jotakin tehdäkin ;) Hyppynouto meni nappiin siitä 9,5. Metallinoudossa minun piti taas kerran heittää se kapula mihin sattuu ja heitto jouduttiin uusimaan jolloin jo 2 pistettä lähti lätkimään, tästä huolimatta 7,5 eli kyllä se sitten sujui kun omistaja osasi sen kapulan heittää edes oikeaan suuntaan ;) Tunnarista saatiin 8. Tällä kertaa Woody lähti kyllä eka käskyllä ja teki hyvän työn kapuloilla, otti oman, mutta takaisin tullessa valitettavasti järsi kapulaa josta sitten otettiin vähän ikävästi pistemenetyksiä. Kaukoissa oltiin edelleen aika lentäviä ja nollaksihan ne meni. Kokonaisvaikutuksena kuitenkin 9,5. Tuomari Pipa Pärssisen kommenteissa lämmitti mieltä se, että koirasta näkee, että se tykkää tehdä tätä, se on innokas ja motivoitunut. Ja se ylivireisyys mitä tällä kertaa kehässä nähtiin on kuulemma vain hyvä asia ;) Korkeaa virettä on helpompi laskea kuin matalaa nostaa, kuulemma ;) Katsotaan miten meidän käy ;) Lopputuloksena nippa nappa 3-tulos ja luokkavoitto 1/3. Ylpeä olin Woody pojasta. Se, että se ei kahta liikettä osaa ei ole sen vika vaan ihan minun laiskuuttani treenata ne kuntoon. Muut liikkeet se teki varsin hyvin. Ainoa ikävä asia mikä kokeesta jäi mieleen on tuo ääntely. Hienosti olen saanut opetettua neljä vuotiaan koiran ääntelemään ;) Mutta se pitää nyt ottaa tietoisuuteen ja kitkeä pois ennenkuin muuttuu suuremmaksi ongelmaksi ;) 

PM-tokojen jälkeen itseäni alkoi sitten mietityttämään kaksikin asiaa. Ensimmäinen asia oli se, että mikä on saanut Woodin nostettua noin korkeaan vireeseen. Tokon treenaamisessa emme ole mitään muuttaneet. Toki treenattu ollaan vähän laiskaksi, että löytyisikö siitä syy -> koiralla on enemmän motivaatiota? Vai onko syy tähän sitten ihan toisessa asiassa, nimittäin agilityssä. Agilityn puolella olen alkanut Woodia nostattaa ennen radoille menemistä ihan kunnolla. Annan se hyppiä itseäni vasten, haukkua ja huutaa, jotta se lähtisi heti alussa radalle kunnon vauhdilla ja draivilla. Voiko olla, että tämä agin nostatus on siirtynyt ihan vahingossa meillä myös tokon puolelle? Vai onko syy siinä, että minä en enää jännitä? Niin uskomatonta kuin se on, mutta en tosiaankaan jännittänyt yhtään meidän kisasuoritusta vaikka yleensä tokossa minulla on aina sellainen pikku jännitys päällä. Tämäkin juontanee peruja agilityn puolelta, jossa olen oppinut, että joskus se hylky ratakin on yksi parhaista radoista mitä tulee tehtyä ja joskus se huippu rata kaatuu ihan minimaaliseen virheeseen. Joskus menee ihan penkin alle, mutta se on vain se muutama kymmenen sekuntia mitä siellä radalla käydään. Joskus menee täysin plörinäksi, mutta mitä sitten? Elämä jatkuu. Tulee uusia kisoja. Uusia näytönpaikkoja. Tulee treenejä joissa asioita laitetaan kuntoon, tulee hetkiä kun kaikki sujuu. Tämä sama ajattelumalli minulla on jotenkin siirtynyt myös tokon puolelle. Aina tulee uusia kisoja, uusia mahdollisuuksia ja joskus sitten onnistutaankin. Epäonnistunutkin kisa voi olla huippua kisa. Vaikka se ei sitä ehkä ole ulkopuolisten silmillä koskaan kun ykköstulos jää saamatta, mutta minulle, minulle ja Woodille se voi silti olla yksi parhaista kisoista. Ja eikös se juuri ole tärkeintä? ;)

Näissä ajatuksissa unten maille ja huomenna kohti Oulua ja agiratoja ;)

Lomareissua, treeniä ja yhdet agikisat

Ron, Woody ja Giara valmiina reissuun!

 Heinäkuun loppupuolella suunnattiin Tytin kanssa perinteiselle kesäreissulle. Tällä kertaa pääsivät myös koirat matkaan Wandaa lukuunottamatta. Rinsessa sai jäädä Jarin kanssa kotosalle viettämään laatuaikaa ;) Ron osoittautui kyllä mallikelpoiseksi pieneksi koiran aluksi reissun aikana. Ihan sama missä oltiin, miten nukuttiin tai matkustettiin niin koirapoika osasi hienosti rauhoittua tarpeen vaatiessa ja hyvin se myös jaksoi temmeltää. Reipas kaveri jota ei hirvittänyt matkan aikana mitkään vastaan tulleet kommervenkit :) Reissun aikana saatiin myös kuntoon Ronin autoon tulemiset. Poikakoira oli alunperin vähän sitä mieltä, että autoon hän ei tahdo, kun kaikki kiva loppuu ja saattoi taustalla toki olla sitäkin, että pienempänä Ron voi hieman pahoin autossa. Loppureissusta pentunen loikkasi autoon samantien kun käsky kävi, toivottavasti sama meno jatkuu nyt kun Ron ja Tytti ovat jo kotiutuneet ;) 

Karavaanarit Tuurin kyläkaupalla

Reissun aikana ja nyt sen jälkeen ollaan sitten Woodin kanssa yritettyä raapia kasaan meidän TOKOn voittajaluokan uupuvia liikkeitä. Maanantaina kolkuttelee ovella piirimestaruustoko, joka on meidän viimeinen mahdollisuutemme saada se pääsylippu uusien sääntöjen EVL-luokkaan. Hieman olen skeptinen meidän mahdollisuuksista, kun kaukot eivät vieläkään ole valmiit 10 metrin matkalla, mutta täytyy pitää peukut pystyssä että muut liikkeet sujuvat kuten me ne nyt osataan :) Jos nyt ei onni ole matkassa mukana, niin sitten suosiolla jäädään TOKosta kisatauolle laittamaan uusien sääntöjen mukainen voittajaluokka kunnolla kuntoon ennenkuin kisataan. Nyt hieman liian keskeneräisinä on lähdetty onneamme koittamaan ;)

Maaliin tulossa :) (C) Mika Soini

Viime lauantaina käytiin taas agiltiykisoissa yhden radan verran humputtelemassa Woody-pojan kanssa. Kisat olivat oman rakkaan kotiseurani, Sievin kennelkerhon, ihka ensimmäiset viralliset agiltykisat ja suurin osa päivästähän siellä siis omalta osaltani kului työtehtävissä. Yksi kakkosten rata käytiin siis kuitenkin juoksemassa HYLsyn arvoisesti kun en jäänyt keppejä korjaamaan ;) Hieman taisi tänä kesänä harvinainen lämpö vaikuttaa ohjaajan askeliin, kun nyt jälkeenpäin videolta katselee. Nopeampaakin voisi liikkua ;) Alla kuitenkin teillekin hylsyrata videolla, kiitos Tiinalle kuvaamisesta! :)

Woody A agilityrata maksi 2 Sievi 25.7.2015

Vieraita, synttäreitä, agikisoja, näyttelyitä ja rallytokoa, melkoista menoa ;)

Nyt on kyllä menty Huiskuhäntien kanssa niin pää kolmantena jalkana, että varoitan jo etukäteen, tekstiä on tulossa ja pitkästi ;) Lyhyesti asiasisällöistä, niin juttua tulee Ron-pojan vierailusta, Wandan synttäreistä, useammista agilitykisoista Woodin kanssa, rallytokokisoista Giaran ja Woodyn kanssa sekä Oulun reissusta näyttelyiden ja KLAGin merkeissä. Lukuiloa! ;)

Ron 13,5 viikkoa juhannuksena 2015

 Juhannukseksi saatiin tosiaan mukavia vieraita, kun Ron poika perheineen saapui viikonlopuksi meitä viihdyttämään :) Kovasti oli poika kuukaudessa kasvanut ja varsin mukavan näköinen kaverihan siitä oli tullut ainakin tässä vaiheessa :)

Ron, isukki Woody ja Giara

 Koko viikonlopun sai kolmen koiran kopla toisiaan viihdyttää ja iloinen olen miten hyvin tämä porukka tulee toimeen :) Itseasiassa Giara supermummo 10,5 v taitaa olla se Ronin kovin leikittäjä ;) Wandan kanssa ei Ronia ole uskallettu päästää kun vieläkin portin takaa näkyy hammasta ja murahtelua :/ Harmittavasti on muuttunut Wandan käytös sitten nuoruusvuosien, mutta onneksi tosiaan muu porukka tulee hyvin toimeen :)

Hippaa juhannuspelloissa ;)

Keppileikkejä ja vesileikkejä :)

Ron poika on kyllä todella valoittava persoona. Reipas ja rohkea pentu, joka ei ole ollut meillä ollessaan oikeastaan mistään moksiskaan. Leikkisä ja innokas oppija. Kateeksi vähän käy kun ei meillä ihan pysyvästi asu ;) Mutta onneksi Ronilla on maailman paras sijoituskoti Tytin tykönä ja saadaan nähdä usein :) 

Wanda 23.6.2015 täydet 9 vuotta!

Wanda rinsessa täytti kesäkuussa kokonaista yhdeksän vuotta. Puolitoista vuotta takaperin en olisi uskonut, että tämä päivä vielä koittaa, mutta niin vain on Wandan polvi kestänyt ja se on saanut viettää onnellisia päiviä monta :) Toivottavasti onnellisia päiviä on vielä tulossa ja paljon ja vuoden päästä saadaan juhlia pyöreitä vuosia tämän prinsessan kanssa :) 

Pietarsaari B-agility tuloslista 24.6

Wandan synttäreitä seuraavana päivänä suunnattiin Woodin kanssa Pietarsaareen agilitykisoihin. Ensimmäisellä radalla vedettiinkin puhdas nolla ja nousu kolmosiin siinsi jo mielessäni, mutta niin vain hävittiin rotukaverille ja tipahdettiin luokan neljänneksi nuolemaan näppejämme ;) Mukava oli kuitenkin nähdä muitakin valkkareita agikisoissa ja mieluusti heille LUVAn suon. Onnea siis kovasti Lauralle ja Rasselle, hieno aloitus kakkosluokassa! :) Onnea myös meidän tsemppari Saila sekä Tiuha upeasta voitosta tällä radalla! :)

Linkki Woodin nollarataan Pietarsaaresa 24.6.2015

Toinen Pietarsaaren  rata on tässä kaikessa tuoksinassa ihan täysin minulta unohtunut? Hämärä ajatus on, että yliajalle mentiin ja virheitäkin otettiin ainakin pari, mutta muutoin ihan mustaa :D Ilmeisesti jäätävä kaatosade keli on vienyt muistinkin, täytyy jatkossa yrittää olla skarpimpi ;) Noh, onneksi tulokset aikanaan kennelliittoon tulevat niin sieltäpä sitten näkee mitä me tehtiin toisella radalla :D

Woody Seinäjoella agilitykisoissa 8.7 (C) Sami Ritoniemi

Pietarsaaren kisoja seuraavana päivänä suunnattiin sitten Wandan ja Woodin kanssa Pyhäjärvelle. Woody pääsi siellä Salme Räsäsen koulutukseen. Haastavalla radalla pyrittiin Salmen kanssa keksimään keinoja, joilla Woodin kanssa säästettäisi aikaa agility radoilla. Menohan sillä on melko varmaa, mutta kun ei olla ihan kiitureita niin tahtoo sitten jäädä tiukaksi ihanneaikojen kanssa. Hyviä vinkkejä saatiinkin Salmelta. Kotiin viemisenä treeniä etenkin kepeille, puomille ja keinulle, jotta niistä saataisi puristettua niitä puuttuvia sekunteja :) 

Saman viikon lauantaina olikin sitten vuorossa Sievin kennelkerhon ihka ensimmäiset rallyTOKO-kilpailut. Koska oman seuramme jäsenet olivat etusijalla kokeeseen, ilmoitin sitten Giaran ja Woodin molemmat. Hieman meinasi viikolla ruveta hirvittämään kun tajusin, että enhän minä itsekään muistanut kylttien suorituksia. Onneksi seuratoveri Asta muistutteli minulle mitä kaikkea ALO-luokassa voi tulla vastaan ja sitten Giaran kanssa yhtenä päivänä niitä asioita treenailtiinkin. Hyvin tuntui vanhus muistavan vuoden takaisia juttuja, joskin liikaa vauhtia siinä meinasi olla kuten yleensäkin ;) 

Itse koe päivänä koepaikalla testailin sitten, että Woodikin muistaa tarvittavat jutut joita radalla tulee vastaan ja hyvinhän se tuntui muistavan :) Rohkein mielin siis radalla molempien kanssa :) 

Woody suoritti koiristani ensimmäisenä radan. Radalla mahtui yksi vino perusasento ja yllättäen saksalainen käännös ei onnistunutkaan ihan niinkuin sen piti, joten siitä otettiin sitten - 10 pistettä. Itseä saa syyttää, kun ei viitsinyt Woodin kanssa enempää saksalaista käännöstä muistutella ;) Tosin täytyy myöntää, että melkoinen laama minulla oli kehässä mukana normaaliin Woodiin verrattuna ;) En tiedä mitä oikein sen kanssa teen, sillä muistan että se oli hyvin samanlainen ensimmäisissä rallytokokisoissamme vuosi sitten. Jos joku olisi meidät täällä nähnyt, niin ei varmasti uskoisi että muutamaa muutakin lajia harrastamme ;) Oli sen verran verkkaista meidän meno ;) Mutta kilttinä ja tottelevaisena koirana Woody kuitenkin teki mitä pyydettiin ja siispä meidän toinen ALO1-tulos 89p tuomarin kommentein: "tasainen rauhallinen suoritus. Hienoa osaamista! "

Giaran kanssa startattiin sitten ensimmäisen ALO-ryhmän loppupuolella. Otin jo hyvissä ajoin Giaran autosta, jotta se ehtisi tottua ympärillä pyöriviin koiriin ja ihmisiin, mutta hyvin pian sain todeta, että kanssani oli aika paljon varmempi koira kuin aikanaan. Giara ei murissut yhdellekän koiralle, saati sitten ihmiselle. Se käyttäytyi todella mallikelpoisesti kisapaikalla ja ihan meinasi itsellä hymy nousta korviin jo ihan vain siitä ilosta, miten hienosti Giara käyttäytyi :) 

Myös radalla Giara käyttäytyi kyllä hienosti. Teki uskollisesti kaiken mitä pyysin ja pistemenetykset menevät kyllä tällä erää ihan täysin ohjaajan osaamattomuuden piikkiin ;) Toisessa liikkeessä annoin Giaran vahingossa istua perusasentoon viereeni vaikka se ei olisi saanut istahtaa ko. liikkeessä ja -10p siitä, peruutuksessa törmäsin edelliseen kylttiin ja otin siitä miinuspisteen ja kaiken kruunaa ehkä yksi helpoimmista kylteistä: pysähtyminen ja koira istumaan sivulle, siitä koira maahan ja liikkeelle siitä suoraan. Noh, pysähdyn kyltille ja Giara istuu hieman vinoon sivulleni. TOKO-ihmisenä sitten jotenkin tuo vino asento oli minusta aivan kamala virhe ja niin käskin Giaran korjata asentonsa suoraan. Tässä vaiheessa tajusin, että taisin nollata tämän liikkeen ylimääräisellä asennolla ja jäin miettimään että pitääkö minun uusia. Paniikissa sitten käskin Giaran maahan ja rupesin pohtimaan uusimista ja sitä että miten se pitikään tehdä. Giara ehti sitten pompata takaisin istumaan ja minä lähdin vikkelästi liikkeelle kun en ehtinyt miettiä uusismista loppuun asti :D Varma -10 pistettä siitä ja ihan omine pikku mokineni. Jos olisin vain sallinut sen pienen vinon asennon niin olisi varmaan saatu -1p, mutta voihan sitä ihan näinkin itse yrittää vaikeuttaa koiran tuloksen tekemistä ;) Giarallekin kuitenkin toinen ALO1-tulos pistein 79p ja tuomarin kommentteina: "Hyvin ohjattu! Muista uusia tarvittaessa :) Kiva suoritus. "

Woody Seinäjoki agikisat 8.7.2015 Luotto koiraan kohdillaan ;) (C) Sami Ritoniemi

 Heinäkuun eka viikolla lähdettiin Woodin kanssa ilmaisten kisojen vuoksi Seinäjoelle agilitaamaan. Kaksi rataa oli siellä ohjelmassa ja viimeisen LUVAn metsästys kakkosista siis jatkui meillä. Eka rata oli melkoisen haastava ja siellä koira toisensa jälkeen hyllytti. Woodin kanssa selvittiin tuo rata puhtaasti läpi, mutta valitettavasti reippaasti yliajalla. Sijoitus kuitenkin 3/21 mistä olen ihan ylpeä :) Hieman jäi harmittamaan yksi oma ohjaustöppi radalla sekä Woodin superhidas keinu, mutta voi olla että tällä radalla ei yliaikaa olisi pelattu pois vaikka noita ei olisi sattunutkaan. Hieman oli liisteristä menoa tämä rata ;) 

Woody Seinäjoki agikisat 8.7.2015 (C) Sami Ritoniemi

 Toinen rata olikin sitten huomattavasti helpompi ja sisälsi paljon suoraa tykitystä. Nyt sain paremmin Woodin nostatettua oikeaan vireeseen ja niin sitä viiletettiin edellisrataa sekuntia paremmalla etenemällä puhdas rata reippaasti alta ihanneajan :) Puhdas nollatulos, mutta meitä ajatellen valitettavasti niitä tuli muutamalle muullekin ja lopulta sijoituimme 6/21 kun viisi ensimmäistä sai LUVAn ;) Jälleen siis yhden päässä, alkaa olla tuttua meille ;) 

Seinäjoki agilitykisat 8.7.2015 (C) Sami Ritoniemi

 Seinäjoen kisoista jäi kuitenkin tosi hyvä maku suuhun :) Meidän tekeminen on Woodin kanssa agiradoilla varmaa. Puhtaita ratoja saadaan aikaiseksi ja aikojen kanssa pystytään kyllä parantamaan tietyissä esteissä kovastikin. Hieman vielä treeniä lisää ja kyllä se viimeinen LUVA sieltä vielä napsahtaa ja päästään kokeilemaan miten mahdottomia ne kolmosluokan ajat oikein meille ovat :) Ja toisaalta jotenkin on ollut ihan mukavaakin, että ollaan saatu hieman metsästellä tuota viimeistä, sillä rata radalta minulla on hauskempaa tuon otuksen kanssa ja jotenkin voisin väittää, että niin myös sillä minun kanssani ;)

Seinäjoen agikisoissa 8.7.2015 (C) Sami Ritoniemi

 Päivä Seinäjoen kisojen jälkeen suunnattiinkin sitten ekakertalaisina KLAGiin Kokkolaan. Perjantaina oli yksi rata, joka luokalle ja sinne mekin suuntasimme onneamme kokeilemaan. Varsin haastavan radan oli tuomari saanut aikaan Kokkolan leirintäalueen nurmelle ja koira toisensa jälkeen hyllytteli rataa muutaman saadessa vähän pienempiä virheitä. Kun oli Woodin vuoro startata, tiesin jo että puhdas nollatulos riittäiis kepeästi siihen mitä me tavoittelemme. Niimpä siis ei kun menoksi ja näyttämään mitä me osataan :) Yllättäen minulla oli todella kiire radalla. Tuntui, että Woody tuli melkoista kyytiä ja sain tosissani pinnistellä, että ehdin ajoissa ohjauksiin. Lopulta ei oma vauhti ihan riittänytkään ja Woody lähti keulimaan edelleni paikassa jossa minun oli tarkoitus valssata. Ei auttanu, kuin takaa ohjata koira parille hypylle, että pääsin taas sen edelle. Puhdasta rataa tultiin hyvällä vauhdilla 6. viimeiselle esteelle. Siinä minun oli alunperin suunnitelmissa valssata, mutta koska aiemminkin radalla Woody oli lähtenyt edelleni ja onnistuin hyvin ohjaamaan sitä sen takaakin, päätin tässä kohdassa vaihtaa kohtalokkain seurauksin ohjausta: Woody ei hypännytkään ohjeestani vaan ymmärsi ohjaukseni johtavan putkeen, rata hylsyksi tässä vaiheessa. Päästeltiin kuitenkin loppurata kisamaisesti loppuun ja maalissa tuuletin varmasti kuin olisi tuloskin saatu, sillä Woody teki elämänsä parhaan keinun tällä radalla ;) Hyvin fiiliksin nokka kohti Oulusa Woodin ja matkaseuralaisen Giaran kanssa :)

Oulussa olikin sitten vuorossa näyttelyitä parille päivälle Woodi-pojalle ja samalla tietysti moikattiin ihanaista Ron-poikaa omistajineen :) Näyttelyistä ei suurempaa menestystä tullut, eka päivältä EH4 ja toiselta ERI3. Arvostelut voitte lukea Woodin näyttelytulokset sivulta :) Etenkin jälkimäisen päivän arvostelu oli sangen mukavaa luettavaa vaikka sillä ei kärkikahinoihin päässytkään. Näyttelyt ei edelleenkään ihan taida olla minun ja Woodin juttu ;) 

Siinäpä olikin vauhdikas kuukausi. Monenmoista ehdittiin tehdä. Toivottavasti jatkossa pääsen päivittelemään vähän tiheämmin niin ei tarvitse tällaista pika romaania alkaa vääntämään kaikesta mitä me ollaan tehty ;) Harmittavasti jää arjen jutut ja treenien tarinat kertomatta. Tosin myöntää täytyy, että aika vähillä treeneillä on menty viimeiset viikot. Vielä pitäisi tokoa kovasti ehtiä treenailla, jos meinaamme piirimestaruuksiin lähteä voittajan ykköstulosta metsästämään. Hieman alkaa jo epätoivo iskeä, sillä tänään treeneissä oli tunnari täysin hukassa meillä niitten muiden keskeneräisten liikkeiden lisäksi. Woodilla on selkeästi jotain ongelmaa hajuaistinsa kanssa. Peltojälki on ollut jo pitempään pannassa ja nenäpunkkilääkket karenssin kera on vietetty jo tälle kesälle, mutta silti ei tunnu nenä tulevan kaverilla kuntoon. :/ FH-kisat on jo käytännössä tälle kaudelle haudattu ellei sitten tapahdu ihmeitä ja nenä saadaan kuntoon ja koiran ajo on samanlaista kuin toukokuussa kauden alussa. Aika näyttää miten käy. Ikävä tosin on jo pelloille kova, ainakin ohjaajalla...