maanantai 14. syyskuuta 2015

Kokkolan agilitykisoissa

Iisalmen kisoissa viikko takaperin (C) Mielikki Härmä
Niin sitä viikonloppuna taas liideltiin agilitykisoissa Woody pojan kanssa. Tällä kertaa Kokkolassa uudella yrityksellä Jari Helinin radoilla ;)

Kokkolan kisoissa 12.9 (C) Tuuli Oksalahti
Eka ratana oli hyppyrata. Melko koukeroa oli taas radalla osattu laittaa niiden ihanien juoksupätkien sekaan ja rataan tutustuessa meinasi minulla taas olla ongelmia löytää se hyvältä tuntuva ohjaus. Ongelmat kyllä huomasi sitten kun koiran kanssa radalle lähdettiin. Ainakin viidessä kohdassa rataa tajusin vain seisovani paikallani ja huitovani Woody paralle jotain epäselviä ohjeita. Epätoivoisesti yritin pitää sitä takanani vaikka tällä erää menohaluja koirapojassa olisi ollut ja sen kyllä huomasi sitten kun herralle antoi luvan lähteä etenemään ;) Ihan tyhmiä ohjauksia olin matkan varrelle suunnitellut joihin minulla ei ollut mitään mahdollisuutta ehtiä. Onneksi Woody oli kuitenkin kartalla ja maaliin selvittiin puhtaalla radalla meidän kaikkien aikojen nopeimmalla kisaradalla 3,91 m/s etenemällä :) Puhdas rata pari sekuntia alta ihanneajan eli eka kolmosten hyppyrata nolla plakkarissa :) Sijoituksena 8/37.

Pujottelu sujuu :)  (C) Tuuli Oksalahti
Toisena ratana lähdettiin sitten agilityradalle, joka tuntui omaan käteen paljon selvemmältä. Ohjaukset sain eka rataan tutustumisessa kuntoon ja niitten kanssa ei tarvinnut jäädä jännäämään. Kahden eka esteen jälkeen tajusin, että minulla oli kengän nauhat auki ja hieman jännitti loppurata Woodin kanssa juosta, että noinkohan me pysytään pystyssä ;) Eka puomilla Woody parka luuli, että oltiin keinulla ja ylöstulo ryömittiin jälleen etanavauhdilla. Keinukaan ei tänään kauhean sujuvasti mennyt, mutta uusintareissu puomilla sen sijaan mentiin täydellä laukalla :) Maaliin tultiin puhtaalla radalla, arvatenkin toki hieman yliajalla kontakteilla tuhratuilla sekunneilla. Treeniä siis niihin nyt oikeasti olan takaa ;) Tuloksena 4,87 mutta sillä upeasti sijoituttiin sijalle 3/37(!) Enpä olisi uskonut, että kolmosissa yliaikanollalla pääsee palkintopalleille ;)

Onnistunut puomille nousu hymyilyttää ohjaajaakin ;) (C) Tuuli Oksalahti

Kolmas rata menikin sitten sähellykseksi ja sieltä HYLky haettiin. Positiivista kuitenkin, että tällä radalla puomi suoritettiin taas erinomaisesti meidän menoon nähden :)

(C) Tuuli Oksalahti
Nyt sitten seuraakin hieman taukoa agilitystä kisojen osalta. Laitetaan nuo puomi ja keinu kuntoon, koska ne ovat meille jo useamman nollan kisoissa maksaneet ;) Muutoin olen kyllä tyytyväinen Woody-pojan menoon :) On se vaan niin loistava agilitykaveri :) 

(C) Tuuli Oksalahti


keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Peruutus suunnitelmiin..

Valitettavasti aiemmin ilmoitetut pentusuunnitelmat tälle syksyä Woodin ja Hallan osalta on peruutettu. Kiitos  kuitenkin kiinnostuneille, olen teihin jokaiseen vielä henkilökohtaisesti yhteydessä :) 

Pentue on peruutettu yhteistuumin Hallan omistaja Hennan kanssa. Tietoomme tuli asioita lähisuvuista, joista emme olleet pentuetta suunnitellessame tietoisia ja joiden kanssa emme halunneet ottaa tietoista riskiä. 

Mikäli kaipaat asiasta lisätietoja, niin niitä saa kysymällä :) Ja Woodin kanssa toivotetaan Hennalle ja Hallalle kaikkea hyvää jatkoon! :) 

maanantai 7. syyskuuta 2015

Woody poika agiliitämässä ja penneli näytelmissä

Woody luontopolulla
 Viikonloppu kului tuttuun tapaan koiramaisissa merkeissä :) Lauantaina suunnattiin Woodin ja Giaran kanssa Iisalmeen agilitykisoihin Jari Helinin radoille. Giara toki oli mukana ihan vain turistin ominaisuudessa ;)

Woody Ylivieskan agikisoissa (C) Jussi Alahäivälä
 Iisalmen kisat pidettiin Sawon Tassut ry:n uudessa hienossa hallissa ja puitteet olivat kyllä mainiot! Ensimmäisenä ratana juostiin hyppyrata, jossa heti lähdössä ihanneajan kuultuani pyörittelin silmiäni, että meillä ei ole mitään mahdollisuutta pystyä haluttuun 3,8 m/s etenemään. Yrittänyttähän ei toki laiteta ja niimpä lähdettiin tekemään parhaamme. Rata alkoi melkoisen haastavalla hyppy, hyppy, kepit pätkällä johon en meinannut millään keksiä edes rataantutustumisessa järkevää ohjausta. Eikä homma helpottunut keppien jälkeen tulevien kahden hypynkään osalta. Joka rataantutustumis kierroksella kokeilin eri ohjausta ja mikään ei tuntunut oikein toimivan. Viiden eka esteen jälkeen rata olikin sitten todella mukavaa menoa ja sinne asti piti siis selvitä ilman suurempia mokia. No, meidän starttivuoromme tuli ja eihän se ihan mutkitta lähtenyt menemään. Woody meinasi eka hypyltä karata kepeille kuten pelkäsinkin, mutta uskoihan koirapoika onneksi käskyäni ja tuli suorittamaan sen toisenkin hypyn ennen keppejä. Loppu rata mentiinkin sitten yllättävän sujuvasti ja maaliin tultiin puhtaalla radalla tuuletusten kera :) Harmittavasti vain kuten pelkäsinkin, aika ei ihan riittänyt. Vajaa sekunti tuli meille yliaikaa, mutta toisaalta mahtava fiilis oli, että ilman eka esteiden menetettyjä sekunteja olisi me voitu pystyä tuohon mahdottomalta tuntuneeseen aikaan :) Ja joka tapauksessa tehtiin yksi Woodin nopeimmista radoista kisoissa 3,69 m/s etenemällä ;)

Woody Ylivieskan agikisoissa (C) Jussi Alahäivälä
 Toiselle radalla lähdettiinkin sitten asenteella, että ei me tuohon ihanneaikaan pystytä, mutta yritetään nyt tehdä edes se tulos :) Videolta katsoessani ihan hirvittää tämä rata, vaikka oli siinä hyviäkin osuuksia esimerkiksi hieman haastavassa keppikulmassa ;) Keinun hitaudesta ja puomin erittäin erikoisesta ylöstulosta huolimatta puhdasta rataa tehtiin ihan sinne loppusuorille asti, mutta sitten en oikein tiedä mitä tapahtui ;) Ohjasinko Woodia jotenkin kiertämään hypyn vai mitä tein, koska selkeästi meillä kahdella oli täysin eri suunta loppuradalla ;) Alla teillekin videota siitä ei niin onnistuneesta agiradasta ;)


Woody Ylivieskan agilitykisoissa (C) Jussi Alahäivälä
 Kolmannelle radalle lähdin sitten ajatuksella, että nyt yritetään mennä niin lujaa kuin päästään. Jotenkin silti videota katsoessani ei etenkään oma liikkumiseni kauhean nopealta näytä ;) Rata menikin sitten alkumetreillä hyllytykseksi, kun yksi este hypättiin väärään suuntaan. Sen jälkeen selvästi rentouduttiin ja rata sujuikin kohtuu mukavasti ihan sinne viimeiselle hypylle asti jossa ohjaaja tekee jo jotain ihan kamalaa :P Tällä radalla ohjaaja myös laittoi woody pojan hyppäämään kontaktin rumasti alas puomilta tunkemalla kätensä eteen. Hyvin valaiseva oli siis saada video tästä niin tietää miten ei jatkossa toimi kisoissa kun ei tee niin treeneissäkään ;) Suuri kiitos kuvaamisesta Tanja! Näistä me opitaan :) Alla kolmannen radan video teillekin katseltavaksi ja kauhisteltavaksi ;)


Woody Ylivieskan agilitykisoissa (C) Jussi Alahäivälä
 Iisalmen kisoissa oli siis monenlaista muuttujaa. Woody kyllä jaksoi innolla kaikki kolme rataa, mutta taas näkyi meidän epävarmuus oudoilla kontaktiesteillä ensimmäisellä agilityradalla :/ Samoin näkyi myös se kuinka ohjaaja keksii ihan omiaan radoilla. Mutta näistä opitaan! Positiivista kuitenkin oli se, että me liikuttiin! Kolmannella agilityradalla olisi meidän vauhti riittänyt jos rata ei olisi ollut hylky heti alussa :) Posiitivista oli myös se, että selvisimme haastavista keppikulmista radoilla vaikka niitä ei juuri ole treenattu! :) Kontakteissa harmissani varasin meille sitten Sunnuntaille treeniaikaa Kokkolan halliin ja siellä käytiinkin sitten tekemässä kontaktitreeniä sekä varmuutta keinuun ja puomiin. Toivottavasti palauttelu treeni tuottaa tulosta :)


Giara ja Woody luontopolulla
 Kokkolan treenireissun yhteydessä käytiin myös pitkästä aikaa vähän vieraammalla maalla lenkillä :) Sievistä löytyi oikein upea luontopolku, joka Giaran ja Woodyn kanssa koluttiin läpi. Täytyy kyllä kehaista miten mukava harrastus on geokätköily, sillän ilman sitä olisi tämäkin paikka jäänyt kyllä löytymättä ;) 



Sunnuntaina saatiin sitten vielä upeita uutisia Woodin lapsosista :) Martta (Viekkaan Valkeen Aito Manteli) oli omistajansa Mariannen kanssa käynyt ensimmäisessä pentunäyttelyssään. Martta oli upeasti saanut KP:n ja ainoana valkkarina oli täten ROP-pentu! Matkahan jatkui sitten ryhmäkehiin ja siellä Martta nappasi upeasti RYP4-sijoituksen! Suuren suuret onnittelut Marianne ja Martta! Ollaan teistä niin ylpeitä! <3

Martta ja palkintosaalit (C) Marianne Kirjonen
Alla vielä Martan arvostelu tuolta pentunäyttelystä: Tuomarina Anita Al-Bachy
"Erinomaiset mittasuhteet. Kaunisilmeinen pää, oikeat pään linjat. Hyvä purenta, vahvat hampaat. Hieman vaaleat silmät. Erinomainen pigmentti. Hyvä kaula, tasainen selkä. Hyvä rintakehän pituus ja muoto. Lupaava eturinta. Hyväluustoiset oikein kulmautuneet raajat. Tiiviit käpälät. Hyvä häntä. Liikkuu vielä kapeasti takaa ja hieman löysästi edestä, mutta hyvällä sivuaskeleella. Hyvä karva ja väri."

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Arkea ja ajatuksia

Woody ja kesän viimeiset auringot kotimontulla

Kesä alkaa olla ohi. Kesä jota ei kyllä tänä kesänä juuri ollut ;) Onneksi nyt ollaan saatu nauttia muutamista lämpimistä päivistä, syksyn kuitenkin iltaisin muistutellessa meitä saapumisestaan viilenevinä keleinä. 

Koirien kannalta kesä on ollut ehkä kuitenkin sangen mukava ;) Giarasta olen ihan täysin unohtanut, että sekään ei ole enää nuori koira. Koska helteitä ei ole juuri ollut, on se päästellyt menemään aivan kuin nuorempanakin kesäisin. ;) Woodin kanssa on pystytty agilitaamaan ja tokoilemaan hyvin, koska helteet eivät juuri ole meitä kiusanneet. Wanda-vanhuksellakin on ollut huomattavan paljon mukavampaa ilman liian lämpimiä kelejä, etenkin nyt kun häntä ei voi enää polvensa takia uittaakaan :/


Meillä tosiaan Wandan kanssa elettiin jo hieman surullisia aikoja, kun neito ei enää varannut kipeälle jalallaan ollenkaan pariin päivään. Onneksi kuitenkin nyt taas varaa ja liikkuu ihan puhtaasti ja kivuttoman näköisesti. Uimaan ei vain neitokaista enää päästetä, sillä se selkeästi jostain syystä sai jalan todella kipeäksi :/ Vaikeita aikoja silti eletään. Koira, joka on aina vastassa häntä heiluen ja kaksinkerroin. Päästään kuin pikku pentu. Yksi pirun polvi vain on jo aikansa elänyt. Mitään ei ole tehtävissä. Päässä pyörii vaikeita kysymyksiä siitä mikä on moraalisesti oikein. Missä vaiheessa minun on vain päästettävä irti. Missä vaiheessa se on parasta Wandalle, koska mitään muuta en sille halua kuin onnellista elämää.

Ainakin niin kauan, kuin näen Wandassa sen saman elämän ilon mikä siinä on aina ollut, niin kauan se saa elää iloista elämää nauttien niistä asioista mitä se rakastaa. Ainoa huoli on, että näenhän varmasti Wandan realistisillä silmillä?

Iloinen täytyy kuitenkin olla siitä, että 2 vuotta sitten saatiin Wandan ontumisesta murskatuomio. Ja tässä me ollaan 2 vuotta myöhemmin ja ollaan saatu elää täysin kivutonta ja vauhdin täyteistä elämää. Jokaisesta päivästä täytyy olla kiitollinen, etenkin nyt kun niitä ollaan saatu roppakaupalla. Toivottavasti näitä hyviä päiviä on vielä jäljellä, vaikka kiitollinen osaan olla jo siitä, miten monta sellaista päivää ollaan lisää jo saatu.