Rakkautta ilmassa ;)

 

Kuluneella viikolla ollaan kaiken kiireen keskellä ehditty Woodin kanssa tavata tällainen oikein viehättävä, avoin ja  ystävällinen valkkarityttö nimeltä Halla ;) Haaveissa olisi siis pikku Woodeja ja Halloja tämän vuoden lopulle tai ensi vuoden alkuun. Suunnitelmissa oleva yhdistelmä täyttää kaikilta osin Suomen Valkoinenpaimenkoira yhdistyksen jalostussuosituksen :) 

Mikäli yhdistelmä alkoi kiinnostaa, niin Woodiin saa tulla tutustumaan tänne Nivalaan ja saatetaanpa me vaikka johonkin päin vähän vastaankin ajella näytille :) Halla on vastaavasti tavattavissa Lapinlahdella :) 

Lisätietoja löytyy kotisivuiltani pennut-osiosta :) Suosittelen vierailemaan myös Hallan omistajan Hennan Any Man´s kennelin kotisivuillta :)

PM agikilpailut helteisessä Ylivieskassa

(C) Kaarina Pesonen

 Niin siinä vaan kävi, että onnistuneiden Oulun kisojen myötä, me pääsimme koittamaan onnea elämämme ensimmäisissä piirinmestaruus agikisoissa :) Helteinen ylivieska oli siis kisapaikkanamme kolmen startin verran. Eka radalla päästeltiinkin varsin mallikkaasti ja itse maaliin tullessa luulin, että nollan siis juoksimme. Ihan näin ei kuitenkaan ollut vaan tuomarin käsi oli puomin alastulokontaktilla heilahtanut ja niimpä siis viisi virhepistettä siltä radalta. Hieman ensin sapetti, mutta toisaalta taas, tuleehan noita kisoja ja jälkeenpäin videolta rataa katsoessani on kontakti kyllä siinä ja siinä ;) Tällä radalla oli kyllä Woodin kanssa loistava fiilis. Pari takaleikkaustakin tehtiin onnistuneesti ilman, että se verotti vauhtiamme ja voi sitä tunnetta, kun koirapoika paineli edelleni rohkeasti :) Ja kyllähän meidän jonkinmoista vauhtia on tämä rata täytynyt painaa, kun vajaa pari sekuntia mentiin alta ihanne ajan ja pelkkä keinun suoritus vei meiltä varmasti useampia turhia sekunteja ;) Alla teillekin tämä rata videolta ihasteltavaksi ja kauhisteltavaksi :)

Woodin agi rata Ylivieska 22.8

(C) Kaarina Pesonen

 Toiselle radalla lähdettiin sitten pää nollattuna ja ajatuksena, että nyt yritetään lähteä tekemään tulosta. Kyseessä oli nimittäin piirinmestaruuden ensimmäinen kisarata. Jotenkin en ihan täysin ollut rataantutustumisessa hereillä ja hoksannut mitenpäin radalla tulen koiran kanssa olemaan, sillä itse suorituttaessa huomasin pariinkiin otteeseen olevani väärällä puolen koiraa suunnitelmiini nähden ;) Videolta kuitenkin katsottuna olen oikeinkin tyytyväinen meidän menoon. Yksi hyppy meinattiin minun puutteellisen ohjaukseni vuoksi ohittaa ja siitä 5 virhepistettä napattiin, mutta ilman sitä rataa tehtiin puhtaasti ja hyvällä vauhdilla :) Kunnes saavuttiin sille kuuluisalle viimeiselle esteelle ;) En oikeasti tiedä mitä siinä tapahtui, että Woody juoksi siitä ohi, mutta sen tiedän että korjattavissa se tilanne olisi vielä ollut kun en olisi vain heittänyt jo hanskoja tiskiin ja lyhistynyt maahan naureskelemaan jolloin sain kuuliaisen koirapojan syliini yli viimeisen hypyn vääräänsuuntaan ;) Tätä kautta siis HYLky meille tältä radalta ja pm-kisaamiset sai unohtaa siihen ;) No, aika keltanokkiahan me vielä ollaankin, että ei ihan vielä tuon tason kisoissa kuulukaan meidän painia :) Alla jälleen teillekin katseltavaksi kisaratamme. Suosittelen äänien käyttöä, sillä sen verran teatraalisesti lähtee ohjaajasta lopussa ääntä ;)

Woodin toinen agirata Ylivieska 22.8

(C) Kaarina Pesonen

Helteisessä elokuun lauantaissa oli meillä vielä yksi rata juostavanamme. Rataantutustumisessa tunsin jo kuinka oma pää oli ihan pehmeänä ja minun oli oikeasti todella vaikea keskittyä miettimään miten minkäkin kohdan ohjaan. Keskittymisen puute näkyi kyllä sitten heti radallakin. Lähdin liian yhtäaikaa Woodin kanssa ja myöhästyin pahasti valssista 3. ja 4. esteen välissä minkä myötä ohjasin Woodin hyppäämään esteen väärinpäin. Tätä myötä viimeinen rata myös hylättiin. Videolta kun jälkeenpäin katselin suoritustamme niin lukuunottamatta tuota alun totaalista sähläystä josta video itse asiassa vasta alkaa, ei se meno hullummalta näyttänyt vaikka pitkä päivä oltiin helteessä kärvistelty ja kolmatta rataa jo samalle päivälle juostiin :) Woody on kyllä <3 

Woody hyppyrata Ylivieska 22.8 

Menolippu kolmosluokkaan! ;)

 

Niin siinä vaan kävi, että me napattiin menolippu kolmosluokkaan Oulun kisoista  8.8.2015! :) Neljälle radalle oltiin kahdelle päivälle Ouluun ilmoittauduttu ja eka radalla meidän meno sitten riitti ja SERTi matkaan ja samantien samana päivänä päästiin sitten korkkaamaan kolmostenkin radat ;)

 

Eka kolmosten rata tehtiin puhtaana, mutta pari sekkaa yliajalla. En voi kyllä Woodia tuosta yliajasta moittia, sillä itse tein yhden todella, todella typerän ohjauksen menettäen arvokkaita sekunteja ja lisäksi keinu meillä oli taas hieman enempi ryömimismallia kuin sitä mitä sen pitäisi olla ;) Puhdas rata kuitenkin ekalta kolmosten radalta, joten en voisi olla enempää tyytyväinen :) Sunnuntaina palattiinkin sitten uudestaan Ouluun vielä kahdelle radalle. Niistä ensimmäinenkin oli hyvin lähessä puhdasta rataa, mutta minä pöllö ohjasin Woodin hyppäämään yhden hypyn molempiin suuntiin :P Toiselta sunnuntain radalta sitten saatiinkin ihan uskomattomasti ensimmäinen kolmosten puhdas nollarata! Huippu viikonloppu siis takana! :) 

Seuraavaksi Woody starttaakin sitten KPK:n piirimestaruuksissa Ylivieskassa ja vieläkään en meinaa uskoa, että oikeasti me startataan kolmosissa ;) 

Piirimestaruustokoissa ja sitä kautta mietintää vireestä ja jännittämisestä..

Palkintojen jaossa piirimestaruustokoissa (C) Hanna Kankaanpää

Heinäkuun viimeisellä viikolla, viimeisten vanhojen tokosääntöjen mukaisten päivien aikana, käytiin Woodin kanssa pyörähtämässä piirimestaruustokoissa Sievissä. EVL:n sain ensin itse liikkuroida ja sitten oli meidän vuoro kilpailla itse voittajaluokassa. Hieman nolostikin meillä oli edelleen kaksi liikettä vaiheessa, mutta päätimme silti koittaa jos meillä olisi vähän onnea matkassa ennen sääntömuutoksia ;) 

Paikallaolo sujui hyvin kuten yleensäkin. Vähän oli jotain liikuskellut ja arvosanana tästä 9. Kun päästiin yksilöliikkeisiin, sain heti alussa huomata, että nyt ei ihan ole "oma" koira kehässä. Ensimmäisenä liikkeenä suoritettiin luoksetulo ja kyllä siinä oli tämän tytön leuka lattiassa asti kun luvan saatuaan Woody lähti tulemaan kuin "pommikone" minua päin. Normaalistihan Woody tulee omaa verkkaista vauhtiaan, usein reipasta ravia, joskus muutaman laukka askeleen sinne sekaan sotkien, mutta nyt se lähti niin, että maa pölisi ja tuli todella reipasta laukkaa minua päin. Kyllähän siinä jo tiesi, että ei paljon taida stopit onnistua ja niinhän se seisominen venyi aika pitkäksi ja maahanmenokin tultiin reippaasti tötsästä ohi. Arvosanana ansaitusti 5, mutta minua kyllä vain hymyilytti sillä toisaalta minua ei yhtään harmita jos tällainen vire Woodista alkaa nousta esiin ;) Seuraamisessa Woody teki omaa varmaa ihanaa tekemistään, mutta valitettavasti äänteli myös tällä kertaa joissakin sivuaskelissa ja liikkeille lähdöissä. Ääntelyn vuoksi seuraamisen arvosana tällä erää 8. Liikkeestä istuminen taisi olla ainoa liike, joka meillä oli parantunut aiemmista kokeista ja siinä ei enää minun tarvinnut tehdä mitään hidastelu jippoja. Arvosanaksi siitä 9,5 :) Ruutu nollattiin jälleen, tosin tällä kertaa se kyllä löydettiin ja sinne reippaasti mentiin, käskystä kääntyi, muttei sitten pysähtynyt vaan lähti vain takaisin minun luokseni? Liikaa ollaan ilmeisesti panostettu ruudun löytymistreeneihin ja unohdettu se, että siellä pitäisi sitten jotakin tehdäkin ;) Hyppynouto meni nappiin siitä 9,5. Metallinoudossa minun piti taas kerran heittää se kapula mihin sattuu ja heitto jouduttiin uusimaan jolloin jo 2 pistettä lähti lätkimään, tästä huolimatta 7,5 eli kyllä se sitten sujui kun omistaja osasi sen kapulan heittää edes oikeaan suuntaan ;) Tunnarista saatiin 8. Tällä kertaa Woody lähti kyllä eka käskyllä ja teki hyvän työn kapuloilla, otti oman, mutta takaisin tullessa valitettavasti järsi kapulaa josta sitten otettiin vähän ikävästi pistemenetyksiä. Kaukoissa oltiin edelleen aika lentäviä ja nollaksihan ne meni. Kokonaisvaikutuksena kuitenkin 9,5. Tuomari Pipa Pärssisen kommenteissa lämmitti mieltä se, että koirasta näkee, että se tykkää tehdä tätä, se on innokas ja motivoitunut. Ja se ylivireisyys mitä tällä kertaa kehässä nähtiin on kuulemma vain hyvä asia ;) Korkeaa virettä on helpompi laskea kuin matalaa nostaa, kuulemma ;) Katsotaan miten meidän käy ;) Lopputuloksena nippa nappa 3-tulos ja luokkavoitto 1/3. Ylpeä olin Woody pojasta. Se, että se ei kahta liikettä osaa ei ole sen vika vaan ihan minun laiskuuttani treenata ne kuntoon. Muut liikkeet se teki varsin hyvin. Ainoa ikävä asia mikä kokeesta jäi mieleen on tuo ääntely. Hienosti olen saanut opetettua neljä vuotiaan koiran ääntelemään ;) Mutta se pitää nyt ottaa tietoisuuteen ja kitkeä pois ennenkuin muuttuu suuremmaksi ongelmaksi ;) 

PM-tokojen jälkeen itseäni alkoi sitten mietityttämään kaksikin asiaa. Ensimmäinen asia oli se, että mikä on saanut Woodin nostettua noin korkeaan vireeseen. Tokon treenaamisessa emme ole mitään muuttaneet. Toki treenattu ollaan vähän laiskaksi, että löytyisikö siitä syy -> koiralla on enemmän motivaatiota? Vai onko syy tähän sitten ihan toisessa asiassa, nimittäin agilityssä. Agilityn puolella olen alkanut Woodia nostattaa ennen radoille menemistä ihan kunnolla. Annan se hyppiä itseäni vasten, haukkua ja huutaa, jotta se lähtisi heti alussa radalle kunnon vauhdilla ja draivilla. Voiko olla, että tämä agin nostatus on siirtynyt ihan vahingossa meillä myös tokon puolelle? Vai onko syy siinä, että minä en enää jännitä? Niin uskomatonta kuin se on, mutta en tosiaankaan jännittänyt yhtään meidän kisasuoritusta vaikka yleensä tokossa minulla on aina sellainen pikku jännitys päällä. Tämäkin juontanee peruja agilityn puolelta, jossa olen oppinut, että joskus se hylky ratakin on yksi parhaista radoista mitä tulee tehtyä ja joskus se huippu rata kaatuu ihan minimaaliseen virheeseen. Joskus menee ihan penkin alle, mutta se on vain se muutama kymmenen sekuntia mitä siellä radalla käydään. Joskus menee täysin plörinäksi, mutta mitä sitten? Elämä jatkuu. Tulee uusia kisoja. Uusia näytönpaikkoja. Tulee treenejä joissa asioita laitetaan kuntoon, tulee hetkiä kun kaikki sujuu. Tämä sama ajattelumalli minulla on jotenkin siirtynyt myös tokon puolelle. Aina tulee uusia kisoja, uusia mahdollisuuksia ja joskus sitten onnistutaankin. Epäonnistunutkin kisa voi olla huippua kisa. Vaikka se ei sitä ehkä ole ulkopuolisten silmillä koskaan kun ykköstulos jää saamatta, mutta minulle, minulle ja Woodille se voi silti olla yksi parhaista kisoista. Ja eikös se juuri ole tärkeintä? ;)

Näissä ajatuksissa unten maille ja huomenna kohti Oulua ja agiratoja ;)