Kotitokoa

Woodin rakkausloman päätyttyä ollaan jälleen hallitreenien ohella ruvettu tekemään kotitokona sellaisia liikkeitä joita kotona voi harjoitella. Olohuoneen matto toimii treenipaikkana niin tunnarille, kaukoille kuin seuraamisen sivuaskelillekin.

 

Täytyy kyllä mainita miten iloinen olen tuon koiran työskentelymotivaatiosta. Viime sunnuntaina herra sai viimeisen kerran morjestaa Leila-morsiotaan sangen rakkauden täyteisissä merkeissä, kotona Wanda on aloitellut juoksujaan ja tärppipäivät ovat näillä näppäimillä, ja silti minulla on uroskoira, jonka kanssa pystyn treenaamaan tuolla samassa talossa Wandan kanssa ilman mitään ongelmia tokon pikkutarkkoja liikkeitä. Kovasti pelkäsin, että Woodin päästyä eka kerran tositoimiin tyttöjen kanssa, muuttuu se enemmän narttujen perään haikailevaksi, mutta väärässä taisin olla. Kerrassaan mainiota olla kerrankin väärässä ;) Toki tiedän, että kun Wandan tärpit ovat ihan parhaimmillaan, loppuu Woodilta syömishalut ja sen jälkeen on vaikea mitään pikku tarkkaa treenata pariin päivään, mutta se on onneksi tosiaan vain se pari päivää ;)

 

Kotitokossa mukavinta on kyllä se, miten innokas Woody on. Minun ei tarvitse kuin laittaa muut koirat porttien taakse ja kävellä kohti jääkaappia, niin kuuluu vain hirveä töminä kun Woody juoksee jo valmiiksi olkkarin matolle minua odottamaan. Mitenhän tämän saman innon saisi treenikentälle ja halliinkin? Onhan Woody sielläkin miellyttämisenhaluinen ja tekee tosissaan, mutta ei kuitenkaan sillä innolla ja motivaatiolla mitä kotona- etenkin sisällä. Täytynee ruveta tätä ihan tosissaan pohtimaan, että miksi kotona sisällä treenaaminen on Woodista niin mielettömän hauskaa ;)

Niin se luonto tikanpojan puuhun ajaa .. ;)

Tyytyväinen pariskunta ;)

 Tänään koitti sitten se suuri päivä Woody-pojan elämässä, että poikuus meni ;) Leila morsion kanssa on miltein viikon verran morjestettu päivittäin ja eilen alkoi homma sitten viimein näyttää siltä, että oikeat päivät ovat käsillä. Leila tosin vaikutti siltä, että koko viikko olisi ollut otollista aikaa ;) Woody vain ei vielä ihan tajunnut ;) Eilen kuitenkin tosiaan merkit olivat erittäin suosiolliset, mutta se päivä meni kuitenkin vielä vähän harjoitteluksi ensikertalaisilla, tänään sitten yön yli nukuttuaan oli selkeästi otteet selventyneet ja niin saatiin onnistunut luomuastutus aikaiseksi <3 Loppui se minunkin jännittämiseni, että entä jos Woody ei osaakaan ;) Ja kiitos vain taustatukena toimineille Kaarinalle ja Päiville :)

Tutustelua ;)

Huomenna saavat rakastavaiset tavata vielä uudestaan ja sitten jäädäänkin jännittämään tuottivatko nämä lemmenpäivät pikku Leiloja ja Woodeja ;) Jos kaikki on mennyt kuten pitääkin, olisi siis maaliskuun lopulle odotettavissa pikku kavereita, jotka sitten olisivat luovotuksessa toukokuun alkupuolella ;)

Loppuun vähän videoituna Woodin tsempaloista ;)

Woody juhlii ;) 

Tunnaria ja rakkaushommia ;)

Woodin kanssa on tahkottu kotona tunnaria olan takaa, usemman kerran päivässä jo jonkin aikaa. Pitkä tauko senkin treenaamisessa tuli kun en yhtäaikaa jälkeä ajaessa vielä halunnut tunnaria tehdä, ettei vihdoin kuntoon saatu esineilmaisu mene sekaisin ;) Turhaan varmaan huolehdin sillä nyt kun tunnaria alettiin taas tehdä, tiesi Woody kyllä heti mitä oltiin tekemässä :)

Alkuun aloitettiin varovasti, pino kapuloita ja oma sinne läjän taaksen. Nenä auki kävi Woody oman hakemassa ja toi minulle asti(!) mikä viime kesänä meinasi olla ongelmallista jos en kehunut Woodia heti oman löytymisen jälkeen ;) Sitten läjä levälleen ja oma kapula sekaan ja sieltähän se oma löytyi :) Homma muistissa siis! Eilen tehtiin sitten niitä harjoituksia missä joku muu vie kapulat, koska siinäkin tuntui viime kesänä menevän Woodilla pasmat vähän sekaisin. Jari joutui sitten meidän treenikaveriksi kapuloita kuskaamaan ja ensimmäinen yrityshän menikin sitten pipariksi. Woody kyllä lähti eka käskyllä, haisteli kapuloita sitkeästi läpi, mutta kun seisoi tollo oman kapulan päällä niin ei löytynyt se oman kapulan haju ja lopulta turhautui ja nappasi vain jonkun, voi hitsi vieköön että en tajunnut helpottaa tarpeeksi :/ Askel taaksepäin, muut kapulat läjään, oma läjän taakse ja Jari vei kapulat ja niin se oikea kapula sieltä taas minulle kulkeutui :) Pikku tauko ja sitten läjää enempi levälleen ja oma joukkoon Jarin viemänä ja onnistuihan se :) Eli eteenpäin ollaan menty siitä mitä oltiin ennen tunnaritreenitaukoja. Selkeästi Woodin päässä on hyvin selvästi tieto siitä mitä oman hakeminen tarkoittaa. Itsevarmuutta lisää ja pikku hiljaa viedään tätä liikettä lähemmäksi koemaista suoritusta :)

Tunnarin ohella on Woody saanut tehdä vähän erilaistakin haistelutreeniä ;) Sunnuntaina vierailtiin Piehingissä tapaamassa Leila neitoa, jolla oli menossa 12. juoksupäivä. Kovastihan neito kyllä Woodia kiinnosti, mutta ihan vielä ei kuitenkaan ollut ne parhaat päivät. Varmuuden varalta tavattiin kuitenkin myös maanantaina, jolloin lemmenparin tunteet kävivät jo hitusen kuumempina ;) Ehkäpä siis tänään olisi se päivä, jota tässä ollaan reilu puoli vuotta odoteltu, kyseessä kuitenkin 14. juoksupäivä ;) Peukut pystyyn! :)

Uusi vuosi, uudet kujeet. Perinteisesti ;)

Woody ja Giara joulukortti poseerauksissa jouluna 2014

Niin se vuosi taas vaihtui ja perinteisesti on aika katsoa mennyttä vuotta sekä suunnata ne katseet myös tulevaan. Vuosi 2014 ei ollut meillä koirarintamalla kisakentillä ihan yhtä aktiivinen kuin aiemmat vuodet, mutta jotain silti saatiin aikaan ja taskut ovatkin täynnä lämpimiä muistoja huiskuhäntien kanssa koetuista reissuista ja retkistä sekä treenikavereiden kanssa jaetuista iloista ja suruista.

Giara 4.1.2015

Joukon veteraani, Giara, täytti vuoden aikana täydet 10 v. Tuo arvonsa tunteva vanha neiti ei silti iän anna painaa vaan meno sillä on ihan samanlaista kuin ennenkin ;) Vuoden 2013 aikana Giaran kanssa keskityttiin lähinnä pitämään hauskaa treeneissä, opeteltiin voittaja-luokan liikkeitä tokossa ja startattiinpa me peräsi yhdessä kisassakin, lajina tosin rallytoko ;) Sieltä kuitenkin hienosti ensikertalaisina komea ykköstulos 99p/100p napattiin sijoituksena 4/47. Hetken jo mietittiin että lähdettäisikö Giaran kanssa enemmänkin rallytokoa harrastamaan näin veteraanilajina, mutta monipuolisempien treenien myötä oli koiraan tullut muutoinkin niin paljon lisää treeni-intoa että loppuvuodesta alkoi tuntumaan, että josko sittenkin vielä tokoa? Joo tiedän, tätä jahkailua on saanut lukea meidän osaltamme jo vuosien ajan enkä lupaa tuleeko siihen jahkailuun päätöstä vuonna 2015:kaan, mutta kunhan jahkailen teidän kiusaksenne ;)

Wanda 4.1.2015

Wandan kanssa vuosi 2014 oli iloista ja onnellista aikaa. Sen polvi kesti hyvin ja oikeanlaisella liikunnalla se pysyi ontumattomana lähes koko vuoden. Vähän ennen joulua, alkoi Wandasta jälleen näkyä, että jalka oli kipeä liikkeelle lähtiessä ja välistä näkyi myös, että selkä kaartui oudosti kaarella pitemmän levon jälkeen. Kipulääkekuurilla saatiin tämä taas kuitenkin onneksi kuntoon, ainakin joksikin aikaa. Vuoden on kuitenkin Wanda saanut jo ensi diagnoosista jatkoa ja jokaisesta niistä päivistä olen kiitollinen. Wanda ei ole tarvinnut jatkuvaa lääkitystä ja se on häntä heiluen saanut olla mukana lenkeillä, arjessa sekä reissunkin päällä. Toivotavasti tuleva vuosi antaa meille vielä yhteistä polkua kuljettavaksi rakkaan Wanda-höppänän kanssa <3

Woody 4.1.2015

 

Sitten porukan kuopus, Woody-poika, 4 vuotias miehen alku ;)

Woodin kanssa olin vuosi sitten asettanut meidän tämän vuoden tavoitteeksemme saada tokosta voittajaluokasta ykköstulos, kisata agilityssä sekä startata FH-jäljellä. Ihan kaikkeen ei tällä erää kyetty, mutta sitten taas toisaalta jossain muualla mentiin vähän ylikin eli harrastuspuolen osalta olen sangen tyytyväinen meidän tekemisiimme :)

Woodyn noutotreenejä kesällä 2014
(C) Leena Partanen

Tokossa meitä ei kisakentillä nähty koko vuonna 2014. Sievin kennelkerhon SM-tokojoukkueeseen olimme varakoirakkona, mutta kisojen lähetyessä oli todettava että paljon oli vielä liikkeiden kanssa tekemistä ja onneksi meitä ei sitten tarvittukaan vaan joukkue saatiin kasaan alunperin suunnitellusta kokoonpanosta :) Vaikka kisakentillä ei valkoista soturia nähtykään, niin treeneissä ollaan kuitenkin kuljettu. Kevät ja syksy etenkin, kesällä laiskoteltiin tokon osalta. Paljon saatiin kuitenkin aikaan ja eniten iloinen olen siitä, että niin noutoihin, luoksariin kuin ruutuun menoonkin on nyt löydetty laukka askellajina ja ravinoudot ovat jääneet historiaan. Toivottavasti tämä saadaan pidettyä yllä sillä sen verran kovasti on sen eteen töitä tehty. Vuoden 2015 toko-tavoitteena onkin siis voittajaluokan ykköstulos ennen uusien tokosääntöjen astumista voimaan ;) Toivottavasti oltaisiin siinä kunnossa toukokuussa, että voitaisiin tuota tulosta tavoitella valkoisten paimenkoirien ensimmäisistä toko-rotumestaruus otteluista ;)

Tokon sijaan vähän yllätyksellisestikin startattiin Woodin kanssa rallytokossa sen virallistuttua lajina. Ykköstuloshan sieltä napsahti 96p/100p ja siitä olen erittäin iloinen. Kuitenkin jo tuosta yhdestä kisasta tuli todettua, että mikäli tokoa haluan tosissani vielä kisata, ei rallytoko ole meidän laji -ainakaan vielä. Woody otti omia vapauksiaan heti etenkin seuruuosioissa ja sepä näkyi sitten tokotreeneissäkin hetken. Rallytoko jätettänee siis unholaan ja palataan sen pariin sitten ehkä vähän myöhemmällä iällä :)

Agility menoa
(C) Leena Partanen

Agilityssä startattiin kuten vuosi sitten lupailinkin. Kisat menivät hivenen jopa yli odotusten, viisi kisaa koko vuonna ja niistä 2 täys hyllytystä kun keinua ei suostuttu radalla menemään, mutta sitten taas loput 3 virheettömiä ihanneajan alittavia suorituksia, joista LUVAt napsahtivat ja sitä kautta SERT ja siirto kakkosluokkaan :) Taidettiinpa kaikissa kisoissa olla vielä siellä kolmen parhaan joukossa :) Woody on kyllä hauska kaveri tuolla agiltiyradoilla. Vuoden aikana sain monesti kisojen jälkeen katsojilta kommentteja kuinka mukava oli meidän menoa seurata. Iso koira, jonka joku jossakin kisassa epäili jopa olevan niin suuri ettei mahdu putkeen ;), pienehkö tyttö ja vauhti joka ei aina päätä huimaa ;) Toisaalta taas kun uskaltaa ja luottaa Woodiin niin kyllä sieltä sitä vauhtiakin irti saa. Mielenkiinnolla odotan tulevaa vuotta agilityn saralla. Tarkoituksena on että vuosi 2015 on toinen ja samalla myös viimeinen vuosi kun agilityä kisaamme. Woody on kuitenkin iso ja raskasrakenteinen koira, eikä sitä kautta ole soveltuvin agiltiyn harrastamiseen. Treenamme agilityä hyvin harvakseltaan, treeneissä hypyt eivät juuri koskaan ole kisakorkeuksissa, pidän hyvin huolta, että woodin fyysinen kunto tukee tätä harrastusta. Woody on koko elämänsä ajan ollut terve, mutta ehdointahdoin en tahdo tuota tilannetta horjuttaakaan. Agility on kuitenkin raskas laji. Niimpä vuoden 2015 tavoitteet agiltyssä on kisata kakkosluokassa ja katsoa mihin asti meidän rahkeet riittävät sillä treenillä mitä olemme valmiit tekemään :) Hauskanpitoa, naurua ja heiluvia häntiä siis odotettavissa :)

Jälkitreenejä syksyltä 2014
(C) Niina Heinonen

PK-puolella me todella starttasimme FH-jäljellä! Olen siitä niin ylpeä, vaikka ei tuloksiin asti vielä yllettykään. Iso kynnys oli kuitenkin astuttu yli, todettu että kisoissa Woody pelittää kuten treeneissäkin, todettu että minua ei juuri jännitä, opittu mitä on vielä treenattava. Ensimmäinen kisamme jäi sangen lyhyeksi kun Woodilla meni lajit hieman sekaisin ja vieressä kulkeva tuomari joutui sitten maalimieheksi hakumetsään ;) Nauraen sai ainakin poistua tuolta kokeesta ;) Toisessa kisassamme pääsimme jo huomattavasti pidemmälle ja mikä minulle tärkeintä, Woody ajoi ihan yhtä tarkasti kuin treeneissäkin, ilmaisi esineen ihan oppikirjamaisesti ja jatkoi siitä reippaasti vaikka palkkaa ei tullutkaan. Tämä kisa kaatui kuitenkin pitkän suoran jälkeen kulmaan, epävarmaksi meni niin ohjaaja kuin koirakin. Tästä kuitenkin opittiin paljon ja tiedossa on mitä on vielä tehtävä. Tekniikka niin ajossa kuin esineilläkin on nyt hieno, kesto ja usko on vielä rakennettava ja vahvistettava ja siinäpä onkin ensi kaudelle tekemistä :) Tavoitteena kuitenkin meillä on, että vuosi 2015 on se vuosi, kun yhdessä hankimme sen ensimmäisen PK-puolen koularin: FH1. Peukut siis pystyyn!

Ja on Woodille tälle alkavalle vuodelle asetettava myös hieman erilaisia "tavoitteita" kuin ennen. Leila-neito on nimittäin uudenvuoden aattona aloitanut juoksunsa ja hyvin pian siis nämä rakastavaiset pääsevät toisiaan tervehtimään ;) Iso toive on siis saada pikku Leiloja ja Woodeja maailmaan vuodelle 2015 <3

Siinäpä sitä onkin, muisteluja ja tavoitteita joita kohti porskuttaa. Eniten kaikesta kuitenkin toivon, että rakkaat huiskuhäntäni pysyvät terveinä, iloisina ja onnellisina ja sitä samaa me toivotamme myös kaikille huiskuhäntien treenikavereille, tuttaville ja ystäville!

Ihanaa ja antoisaa uutta vuotta 2015!

Woody ja Woodin paras kissakaveri Volvo ;)